Vuoden toisen neljänneksen tuloskehitys oli vahvempaa kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisenä vuonna. Tulosparannus vahvistui kaikilla vuosineljänneksen kuukausilla. Näin ollen odotuksemme tulosparannuksesta huhti–kesäkuussa toteutuivat, joskin edelleen vaatimattomalla tasolla. Kysynnän kehitys oli lievästi positiivista, mutta myönteinen kehitys siirtyi eteenpäin, kuten varoitettiin edellisessä osavuosikatsauksessa. Talouskehityksen heikkous liikennealueellamme pitää yllä kuluttajien varovaisuutta.
Puolivuotistulokseen vaikuttivat yhä Gabriellan ja Viking XPRS:n telakoinnit, mutta odotamme tuloskehityksen edelleen vahvistuvan, jotta koko vuoden tulos olisi viime vuoden tasolla. Korkeasesongin kuukausien, heinä–elokuun, kysynnän ennustetaan olevan hyvää, kun taas syksyn näkymät ovat epävarmat.
Yhteisyrityksemme Gotland Alandia Cruisesin tulokseen vaikuttavat samat markkinaolosuhteet kuin muuhun liikenteeseemme, eikä tulos ole vielä täysin odotustemme mukainen, mutta kehityssuunta on sama kuin muussa liikenteessä.
Tammikuusta lähtien tulokseen ovat vaikuttaneet myös Suomessa nousseet väylämaksut, koska rikkidirektiivin yhteydessä tehdyn maksujen puolitus palautettiin. Lisäksi vuoden alusta on peritty myös korotettuja maksuja EU:n päästökauppajärjestelmästä, joka nykyään vastaa 70 prosenttia täysin käyttöön otetusta päästökauppajärjestelmästä.
Toimintaamme vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti tulevat ympäristönormit ja meille aiheutuu kustannuksia, joita voidaan keskiajalla vain osittain lieventää energiatehokkuustyöllä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus merenkulkuun on yhä heikkoa.
Yhteenvetona totean, että vuoden 2025 ensimmäistä puoliskoa on leimannut suhteellisen raskas telakointiohjelma ja haastava markkinatilanne, joiden osalta toivomme muutosta kolmannella neljänneksellä.
Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme osoitetusta luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Suuri kiitos myös henkilöstöllemme, joka on mahdollistanut ennätyskorkeat asiakastyytyväisyysarvot.
Jan Hanses Toimitusjohtaja, Viking Line
TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO
| 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2024 | ||
| MEUR | 1.4.-30.6. | 1.4.-30.6. | 1.1.-30.6. | 1.1.-30.6. | 1.1.-31.12. | |
| Liikevaihto | 128,4 | 125,9 | 215,8 | 219,1 | 480,2 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,6 | 1,4 | |
| Liiketulos | 6,9 | 6,2 | -11,2 | -4,3 | 26,7 | |
| Tulos ennen veroja | 4,8 | 1,8 | -17,2 | -12,4 | 19,8 | |
| Tilikauden tulos | 4,8 | 1,8 | -17,3 | -12,5 | 15,9 |
LIIKENNE JA MARKKINAT
Konserni harjoitti raportointikaudella matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä kokonaan omistamallaan sekä yhdellä yhteisomisteisella aluksella Itämeren pohjoisosassa ja Suomenlahdella.
Gabriella oli telakalla 1.–18. tammikuuta. Viking XPRS oli telakalla 18. tammikuuta – 6.helmikuuta. Viking Cinderella korvasi sen Helsingistä Tallinnaan 21. tammikuuta–6.helmikuuta, minkä jälkeen palasi normaaliliikenteeseensä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Birka Gotland, Viking Linen ja Gotlandsbolagetin yhdessä omistama alus, oli suunnitellulla liikennöintitauolla 6.–15. tammikuuta.
19. kesäkuuta–10. elokuuta. Gabriella ja Viking Cinderella pysähtyvät Tallinnaan normaaliliikenteessään reitillä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Kesäkuussa nämä alukset tekivät myös useita risteilyjä Helsingistä Visbyyn.
Vertailukaudella, 20. maaliskuuta 2024, Birka Gotland aloitti risteilyliikenteen Tukholmasta. Ennen liikenteen aloitusta tehtiin iso telakointi ja päivitys. Vertailukaudella telakoitiin myös Viking Cinderella ja Viking Glory. Cinderella siirrettiin telakoinnin jälkeen Ruotsin alusrekisteristä Ahvenanmaan alusrekisteriin.
Konsernin täysin omistamien alusten matkustajamäärä oli 2 003 861 (2 062 271). Konsernin markkinaosuus liikennealueella oli noin 31,6 % (33,0 %). Birka Gotlandin matkustajamäärä oli 255 930 (139 062 ajalla 20. maaliskuuta–30. kesäkuuta 2024).
Matkustajamäärät laskivat verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, mikä johtui telakoinneista ja alusten reittimuutoksista, jotka vaikuttivat vertailtavuuteen. Risteilykysyntä on lisäksi vaihdellut, erityisesti Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä, mikä johtuu pääosin taloustilanteen heikkoudesta päämarkkinoilla Suomessa ja Ruotsissa.
Kausittainen kysyntä oli kuitenkin viime vuoden tasolla. Suomen ja Ruotsin välillä matkustajamäärät kasvoivat korkeamman vuorotiheyden ansiosta, kun Cinderella liikennöi Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reittiä suurimman osan ajasta. Suomen ja Viron välinen liikenne oli vakaata. Viking Linen markkinaosuus Suomen ja Ruotsin välillä kasvoi 60,8 %:iin (59,7 %). Suomen ja Viron välillä markkinaosuus laski hieman, mikä johtui pääasiassa Viking XPRS:n telakoinnista alkuvuodesta.
Konsernin kokonaisrahtimäärä oli 71 324 yksikköä (66 385). Konsernin rahtimarkkinaosuus oli arviolta 19,5 % (16,8 %).
Viking Linen positiivinen rahtivolyymitrendi jatkuu, vaikka liiketoiminta-alueellamme markkina laskee – osittain kiitos biokaasutuotteemme “Green Shipping on Demand”, jonka kehitys on ollut odotettua parempaa. Lisäksi olemme nyt havainneet hieman parempaa tasapainoa liikenteessä, mikä toivottavasti viittaa Suomen talouden elpymiseen. Kansainvälisillä kuljetusmarkkinoilla on raportoitu parempia näkymiä syksylle, kun energiaremonttihankkeet käynnistyvät ja laskevat korot lisäävät rakentamisen aktiviteettia.
Henkilöautojen markkinaosuus oli noin 26,5 % (28,5 %).
Pitkittynyt geopoliittinen epävarmuus maailmalla luo jatkossakin epävarmuutta kysynnän kehityksestä niin matkustaja- kuin rahtimarkkinoilla.
TAMMI–KESÄKUUN 2025 LIIKEVAIHTO JA TULOS
Konsernin liikevaihto laski 1,5 % ja oli 215,8 miljoonaa euroa (219,1 milj. euroa 1.1.–30.6.2024). Liiketulos oli -11,2 miljoonaa euroa (-4,3 milj. euroa). Konsernin tulos ennen veroja oli -17,2 miljoonaa euroa (-12,4 milj. euroa).
Heikentyminen verrattuna edellisvuoteen johtuu pääasiassa ensimmäisestä vuosineljänneksestä, jolloin kaksi alusta oli pois liikenteestä suunniteltujen telakointien vuoksi. Tämä vaikutti matkustajamääriin ja tuloihin negatiivisesti. Puolivuositulos on heikompi kuin 2024 ja kuvastaa myös jatkuvaa epävarmuutta maailmalla, mukaan lukien kysynnän kehitys ja geopoliittiset tekijät.
Matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 2,3 % ja olivat 188,0 miljoonaa euroa (192,3 milj. euroa), kun taas rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 6,1 % ja oli 26,7 miljoonaa euroa (25,2 milj. euroa) ja muut tuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa (1,6 milj. euroa). Myyntikate oli 169,7 miljoonaa euroa (170,4 milj. euroa).
Käyttökustannukset kasvoivat 3,5 % ja olivat 165,8 miljoonaa euroa (160,2 milj. euroa), josta päästöoikeuskustannukset olivat 2,7 miljoonaa euroa (1,6 milj. euroa). Palkka- ja etuuskulut kasvoivat 3,7 % eli 2,2 miljoonaa euroa johtuen pääosin siitä, että Viking Line miehittää Birka Gotlandin palveluhenkilöstöllä. Muut liiketoiminnan kulut kasvoivat 3,4 % eli 3,4 miljoonaa euroa. Päästöoikeuskustannukset, korotetut väylämaksut sekä korjaus- ja ylläpitokustannukset telakointien aikana muodostavat suuren osan kasvusta.
Muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy myös 1,1 miljoonan euron pandemia-aikana saadun liikennetuen takaisinmaksu.
VUODEN 2025 TOISEN KVARTAALIN LIIKEVAIHTO JA TULOS
Konsernin liikevaihto kasvoi 2,0 % ja oli 128,4 miljoonaa euroa (125,9 milj. euroa 1.4.–30.6.2024). Liiketulos oli 6,9 miljoonaa euroa (6,2 milj. euroa). Liikevaihdon kasvuun toisella neljänneksellä vaikutti pääsiäisen sijoittuminen huhtikuulle, joka lisäsi matkustusta verrattuna edellisvuoteen, jolloin pääsiäinen oli maaliskuussa.
Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat 2,4 % ja oli 115,3 miljoonaa euroa (112,6 milj. euroa), rahtitoiminnan tuotot olivat 12,6 miljoonaa euroa (12,5 milj. euroa) ja muut tuotot 0,5 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa). Myyntikate oli 100,9 miljoonaa euroa (98,7 milj. euroa).
Käyttökustannukset kasvoivat 1,4 % ja olivat 86,3 miljoonaa euroa (85,1 milj. euroa). Palkka- ja etuuskulut kasvoivat 4,8 % eli 1,5 miljoonaa euroa, kun taas muut liiketoiminnan kulut laskivat 0,7 % eli 0,3 miljoonaa euroa.
INVESTOINNIT JA RAHOITUS
Konsernin investoinnit olivat tammi–kesäkuussa 2025 yhteensä 12,4 miljoonaa euroa (15,4 milj. euroa). Investoinnit olivat 5,8 % liikevaihdosta (7,0 %). Merkittävä osa investoinneista kohdistui Gabriellan ja Viking XPRS:n telakointeihin, ja merkittävä osuus käytettiin päästöoikeuksien hankintaan, jotka kirjataan aineettomina hyödykkeinä. Vertailuvuoden investoinnit liittyivät pääasiassa Viking Cinderellan-aluksen telakointiin sekä Gotlandsbolagetin kanssa yhteisomistuksessa olevan Birka Gotland -aluksen telakointiin liittyvistä investoinneista.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 30.6.2025 yhteensä 112,0 miljoonaa euroa (133,1 milj. euroa). Todettakoon tässä yhteydessä, että konsernin Viking Grace -aluksen rahoitukseen liittyvä luotto maksettiin kokonaisuudessaan takaisin tammikuussa 2025.
Omavaraisuusaste oli 51,9 % (48,9 % vuoden aiemmin).
Konsernin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 41,5 miljoonaa euroa (58,0 milj. euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 22,1 miljoonaa euroa (22,1 milj. euroa).
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 23,7 miljoonaa euroa (23,3 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli -9,6 miljoonaa euroa (-13,6 milj. euroa) ja rahoituksen nettorahavirta -28,4 miljoonaa euroa (-37,0 milj. euroa).
Konsernin lainasopimuksiin sisältyy markkinaehtoisia lainakovenantteja. Rahoituskovenantteina on vähimmäisvaatimukset likvideille varoille ja omavaraisuusasteelle sekä konsernin nettovelkojen enimmäismäärä suhteessa EBITDAan.
Osingonmaksurajoitus yhdessä konsernin lainasopimuksessa on voimassa, jos konsernin velka suhteessa EBITDAan ylittää suhdeluvun 5,0. Konsernin velka EBITDAan nähden on tämän rajan alapuolella, joten rajoitus ei ole voimassa.
ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ
Konsernin henkilöstön keskimääräinen määrä täysiaikaisina oli 2 375 (2 305), josta emoyhtiössä 1 946 (1 848). Maahenkilöstöä oli 453 (459) ja merihenkilöstöä 1 922 (1 846).
294 työntekijää (193) Viking Line Abp:n tytäryhtiöstä on ollut katsauskaudella vuokrattuna yhteisyritys Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa risteilyliikennettä Birka Gotland -aluksella. Vuokrattu henkilöstö on ollut pääosin palveluhenkilöstöä.
Vertailukaudella Viking Cinderella liputettiin Ruotsin lipusta Suomen lipun alle.
RISKITEKIJÄT
Viking Linen toimintaan kohdistuu erilaisia riskejä, joiden laajuus ja vaikutus vaihtelevat ja voivat vaikuttaa toimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä yrityksen kykyyn saavuttaa sosiaalisia ja ympäristötavoitteitaan. Keskeiset riskit on jaettu neljään luokkaan: strategiset, operatiiviset, vahinko- ja taloudelliset riskit. Nämä riskit ovat säilyneet samoina viime tilinpäätöksen jälkeen. Vuonna 2025 Viking Line laajentaa riskiluokitusta ilmastoriskien kategoriaksi. Ilmastoriskejä tunnistetaan ja hallitaan osana yhtiön kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Vuoden 2025 aikana työtä on kehitetty vastaamaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimuksia. Tavoitteena on varmistaa pitkäaikainen kilpailukyky, noudattaa sääntelyvaatimuksia ja edistää siirtymää kestävämpään merenkulkuun.
Ilmastoriskejä arvioidaan kahden pääkategorian mukaan:
- Fyysiset riskit kuten myrskyt, merenpinnan nousu ja muuttuvat sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa aluksiin, satamainfrastruktuuriin, henkilöstöön ja toimitusketjuihin.
- Siirtymäriskejä kuten teknologiset, poliittiset ja markkinamuutokset, joita tapahtuu siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.
Yhtiön korolliset velat olivat 133,8 miljoonaa euroa 30.6.2025, joista 91,8 % oli vaihtuvakorkoisia. Koko vaihtuva korko muodostuu markkinakorosta ja yhtiökohtaisesta marginaalista. Korkotason vaihtelut vaikuttavat yhtiön rahoituskuluihin ja voivat tulevaisuudessa vaikuttaa rahoituskustannuksiin.
Koskien pandemian vuosina 2020–2022 Suomessa liikennöivien matkustaja-alusvarustamoiden saamiin liikennetukiin tehdyn jälkitarkastuksen osalta Viking Line on tilinpäätöksen jälkeen saanut tiedon mahdollisesta takaisinperinnästä. Tähän mennessä Viking Line on palauttanut 1,1 Meur. Mahdollisten lisäpalautusten laajuus ja ajankohta eivät ole vielä tiedossa.
NÄKYMÄT KOKO TOIMINTAVUODELLE 2025
Merkittävää epävarmuutta aiheuttavat viime vuosien talouden laskusuhdanne liikennealueellamme, mikä on vaikuttanut negatiivisesti asiakkaiden kulutustottumuksiin. Epävarmuutta lisäävät myös vallitseva geopoliittinen tilanne ja sen mahdollinen vaikutus erityisesti energian hintoihin. Tämä epävarmuus vaikeuttaa matkustajamarkkinoiden kehityksen ennustamista. Hallitus arvioi, että vuoden 2025 tulos ennen veroja tulee olemaan vuoden 2024 tasolla.
Lataa Katsaus (PDF)