:RAPORTTI: Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmius vaatii vahvistamista useilla alueilla

Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valtakunnallisessa valvonnassa havaittiin, että ympäristövahinkojen torjuntavalmius ei kaikilla pelastuslaitosalueilla täytä alueellisten riskien edellyttämää tasoa.

Lupa- ja valvontavirasto on julkaissut raportin, joka käy läpi aluehallintovirastojen vuonna 2025 ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonnassa tehtyjä havaintoja. Lupa- ja valvontavirasto valvoo öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa pelastustoimelle kuuluvien vastuiden osalta osana normaalia pelastustoimen valvontatehtävää. Arviointi tehdään kolmen vuoden välein.

Kullekin pelastuslaitokselle on määrätty alueen riskien perusteella torjuntavalmiustaso, jonka vaatimukset pelastuslaitoksen on täytettävä. Päivittäismittaluokan ympäristövahinkojen torjuntaan riittävä valmiustaso saavutettiin 88 prosenttisesti.

Vain viidessä pelastuslaitoksessa torjuntavalmius on vaatimusten mukainen. Aluehallintovirastot tekivät vuonna 2025 valvonnan yhteydessä 10 suositusta torjuntavalmiuden kehittämiseksi.  Esimerkiksi yhteistyötä lisäämällä voitaisiin havaittuja puutteita paikata.

Torjuntavalmiuden arvioinnissa merkittävimmät puutteet liittyvät osaamisen ylläpitoon, harjoitteluun sekä terveys- ja turvallisuussuunnitteluun. Suoriteperusteinen valvonta osoittaa, että operatiivinen toiminta on pääosin hyvällä tasolla sekä maa‑ että vesialueilla.

Pelastustoimen rahoituksessa tapahtuneet muutokset, erityisesti pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille ja Öljynsuojarahaston toiminnan päättyminen, ovat vaikuttaneet ympäristövahinkojen torjuntaan kohdennettuihin resursseihin. Useilla alueilla myös torjuntakaluston investointeja on lykätty.

– Valvonnassa nousi selvästi esiin, että monet ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvät haasteet ovat yhteisiä pelastuslaitoksille eri puolilla maata. Tämä korostaa yhteistyön, yhtenäisten toimintamallien ja pitkäjänteisen kehittämisen merkitystä torjuntavalmiuden turvaamisessa, toteaa pelastusylitarkastaja Johannes Ketola.

Valvonnassa havaittiin puutteita myös talviolosuhteisiin varautumisessa sekä ympäristövahinkojen tilannekuvan muodostamisessa. Nykyiset valtakunnalliset järjestelmät eivät kaikilta osin mahdollista reaaliaikaisen ja yhteisen tilannekuvan jakamista kaikkien viranomaisten kesken, erityisesti sisämaan ympäristövahinkojen osalta.

Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelmien laatu ja laajuus vaihtelevat alueittain. Raportti suosittelee suunnittelun yhdenmukaistamista vähintään pelastustoimen yhteistyöalueilla sekä kuntien tiiviimpää osallistumista torjunnan suunnitteluun ja harjoitteluun.

Lupa- ja valvontavirasto painottaa, että pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittäminen edellyttää jatkossa sekä kansallisia ratkaisuja että tiivistyvää alueellista ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

Julkaisu: Ympäristövahinkojen torjuntavalmius pelastustoimessa 2025