Viking Cinderella Kuva: Viking Line

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen määräsi esittelijäneuvos Juha Haapamäen, esittelijäneuvos Mikko Eteläpään, vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Peter Fagerholmin ja vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Anu Lempiäinen suorittamaan M/S Viking Cinderellan säilytystilojen ja järjestyksenvalvojatoiminnon tarkastuksen 25.11.2025. Tarkastuksesta ilmoitettiin ennalta 6.11.2025 aluksen omistavalle Viking Line Oyj:lle (jäljempänä varustamo).

M/S Viking Cinderella on matkustaja-autolautta, jossa on hyttejä noin 800 ja hyttipaikkoja on 2 500. Laivan lippuvaltio on Suomi ja kotisatama Maarianhamina. Tarkastus toimitettiin klo 13.00–14.15 jolloin Cinderella oli Helsingissä Katajanokan terminaalin laiturissa.

Tarkastuksen kohteena olivat aluksen ne tilat, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä ja noiden tilojen käyttöön liittyvät järjestyksenvalvojatoiminnot.

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (jäljempänä YTPL) 3 luvussa (24–52 §:t) säädetään järjestyksenvalvojatoiminnasta.

YTPL 43 §:ssä säädetään säilössä pidosta aluksella ja yleisötilaisuudessa.

VIKING CINDERELLAN ALUKSEN SELLITILAT

Aluksella on kolme vapautensa menettäneiden säilytyshuonetta (selliä), kaikki sijaitsevat kannella 7. Kaksi säilytyshuoneista on saman oven takana ja tilassa oli näiden säilytyshuoneiden käyttöön yksi pieni wc-koppi, jossa ei ollut ovea. Yksi selleistä sijaitsi hieman erillään, käytävän toisella puolen ja se oli varattu naispuolisille säilöön otetuille. Naisten käytössä oli myös oma erillinen tilavampi wc heidän sellinsä vieressä.

Sellit olivat varsin pieniä ja varustuksena oli patja, hälytysnappi, valvontakamera ja Elocare valvontalaite. Viimeksi mainitulla voidaan tarkkailla tutkateknologian avulla vapautensa menettäneen liikkeitä ja hengitystä. Säilytyshuoneen ovessa oli myös ovisilmä, jonka kautta pystyi tarkkailemana vapautensa menettänyttä. Hälytysnappiin yltää myös lattialta, mutta sen kautta ei ole mahdollisuutta puheyhteyteen. Valvontakameran kuva välittyy komentosillalle, järjestyksenvalvojien esimiesten toimistoon ja järjestyksenvalvojien tiloihin.

Järjestystenvalvojien tilat eivät sijaitse säilytystilojen yhteydessä vaan kaksi kantta ylempänä, kannella yhdeksän. Komentosillalla kamerakuvaa ei seurata aktiivisesti, vaan tähystäjä tarkistaa tilanteen ainoastaan, jos sälytystilasta tulee hälytys. Tallenteet säilyvät ilmeisesti kaksi viikkoa. Järjestyksenvalvojat voivat katsoa tallenteita järjestelmästä, mutta he eivät pysty muokkaamaan tai poistamaan niitä.

Selleissä oli sprinklerit. Missään selleistä ei ollut juomapistettä – henkilökunnan mukaan järjestyksenvalvojat tarjoavat valvontakäyntiensä aikana vettä ja vesipulloja oli sellien ulkopuolella. Selliin annettava patja oli asianmukainen. Saatavilla oli myös ns. turvapeittoja. Miesten käytössä olevan sellin valvontakameran kuva-alasta oli teknisesti peitetty wcistuimen kohta. Naisten puolelle ei ollut kameranäkymää ja wc-tilassa oli ovi.

Erityistä huomiota kiinnitti, että vaikka selleissä oli hälytysnapit, niitä ei kuitenkaan tarkastuksella saadun selvityksen mukaan voinut lisenssisyistä käyttää. Näin ollen vapautensa menettänyt ei voinut käytännössä pyytää apua muuta kuin oven läpi huutamalla tai kameraa kohti heiluttamalla.

Henkilökunnan mukaan järjestyksenvalvojat käyvät selleillä valvontakäynnillä vähintään kerran tunnissa, jotka käynnit kirjataan; tämä kävi ilmi myös tarkastetuista säilöönottoilmoituksista. Myös jatkuvampi valvonta paikalla ollen on joskus katsottu tarpeelliseksi, esimerkiksi jos säilöön otetun käytös on itsetuhoista. Miesten sellien yhteydessä oleva valvontatila, jossa kameramonitorit olivat, oli ahdas, varsinkin huomioon ottaen, että siinä tehdään myös turvallisuustarkastukset. Poliisi ei ole tarkastanut eikä hyväksynyt aluksen sellitiloja.

Laivalla olevat järjestyksenvalvojat ovat varustamon vakituisessa palveluksessa. Järjestyksenvalvojia on laivalla jokaisella matkalla. Lisäksi kussakin vuorossa on yksi järjestyksenvalvojien esimies. Yksi järjestyksenvalvojista on nainen. Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan tavoitteena on saada molempiin vuoroihin yksi naispuolinen järjestyksenvalvoja. Riskiarvion perusteella vuoroon voidaan ottaa myös lisää järjestyksenvalvojia.

Järjestyksenvalvojakorttien voimassaoloa valvotaan järjestelmässä, joka ilmoittaa vanhentumisvaarassa olevasta kortista. Esimiehet kontrolloivat korttien voimassaoloa. Järjestyksenvalvojilla on tunnukset näkyvillä virkavaatteissaan. Järjestyksenvalvojat saavat voimankäyttökoulutusta kerran vuodessa Turussa toimivalta poliisitaustaiselta kouluttajalta. Tämän lisäksi viranomaiset, kuten poliisin Karhu-ryhmä, harjoittelevat laivalla. Myös ensiapukoulutusta ja vaaratilanteita koskevia koulutuksia on säännöllisesti, joka kuukausi.

Järjestyksenvalvojilla on voimankäyttövälineinä. Henkilökunta toi esiin, että laivan tilat ovat varsin ahtaat ja sokkeloiset, mikä vaikuttaa siihen, miten asiakkaiden kanssa toimitaan ja mitä voimankäyttövälineitä tarvittaessa voi käyttää. Sairaanhoitajalla on äärimmäisiä tilanteita varten käytettävissään lepositeet, mutta niiden käyttöön ei ole vielä koskaan ollut tarvetta.

Säilöönottoja oli edellisenä vuonna (2024) ollut noin 50 kappaletta.

Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan säilöönottoa pyritään viimeiseen asti välttämään ja usein henkilö viedään esimerkiksi omaan hyttiinsä, jos se on mahdollista.

Kysyttäessä aluksen Security Manager totesi, että säilöönottoilmoitukset toimitetaan järjestelmän kautta varustamolle, josta ne toimitetaan joissain satamissa (esim. Turussa) poliisille. Helsingissä tällaista käytäntöä ei ilmeisesti ole olemassa. Säilössä pidetyille ilmoitus annetaan pyynnöstä, mutta moni luopuu tästä, koska ilmoitustulostetta täytyy jäädä odottamaan laivan saavuttua satamaan ja sen saamiseen kuluu paljon aikaa.

Tarkastuksen jälkeen tilattiin nähtäväksi 20 viimeisintä säilöönottoilmoitusta sekä järjestyksenvalvojien 12 viimeisintä tapahtumailmoitusta.

Näiden perusteella säilöönotot oli pääsääntöisesti perusteltu riittävän kattavasti. Muutamassa tapauksessa säilöönottoa oli kuitenkin perusteltu varsin niukasti. Niissä oli lähinnä todettu yleisesti matkustajan aiheuttaneen häiriötä ja/tai olleen aggressiivinen, mutta ei ollut selostettu konkreettisemmin, miten matkustaja oli käyttäytynyt ja oliko hän esimerkiksi päihtynyt.

Säilöönottoilmoituksista havaittiin kolme tapausta, jossa ulkomaalaisia matkustajia oli otettu säilöön häiriökäyttäytymisen vuoksi. Aluksen saapuessa aamulla Helsingin satamaan vastassa oli ollut poliisipartio, joka oli pyytänyt varustamoa pitämään henkilöt edelleen säilössä. Kirjausten mukaan matkustajat olivat aluksella säilöön otettuina koko päivän siihen asti, kunnes alus lähti takaisin kohti Tukholmaa klo. 17.00. On sittemmin selvinnyt, että syy säilöönoton jatkamiselle oli se, että poliisi on halunnut selvittää matkustajien maahantulon edellytykset. Henkilöille määrättiin sittemmin maahantulokielto ja heidät käännytettiin. Säilöönoton peruste oli kuitenkin ollut koko ajan yöllä aluksella tapahtunut häiriökäyttäytyminen.

Oikeusasiamies päätti ottaa omana aloitteena tutkittavaksi muun muassa sen, oliko perustetta pitää henkilöitä säilössä häiriökäyttäytymisen perusteella enää sen jälkeen, kun laiva saapui Helsingin satamaan. YTPL 43 §:n 2 momentin mukaan aluksella kiinniotettu saadaan aluksen päällikön määräyksestä pitää säilössä, kunnes alus seuraavan kerran saapuu satamaan, jollei kiinniottamisen peruste ole sitä ennen lakannut.

Huomiota herätti, että säilöönottoilmoitukset ovat englanninkielisiä. Kielilain 25 §:n mukaan

Jos julkinen hallintotehtävä on lailla tai lain nojalla säädetty yksityiselle, sitä koskee sen hoitaessa tätä tehtävää, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta. Jos tehtävän vastaanottaja määräytyy viranomaisen päätöksen tai muun toimenpiteen taikka viranomaisen ja vastaanottajan välisen sopimuksen perusteella, viranomaisen on varmistettava, että tehtävää hoidettaessa annetaan tämän lain mukaista kielellistä palvelua. Tämä tulee myös varmistaa viranomaisen antaessa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi, jos tämän lain edellyttämän palvelutason ylläpitäminen sitä vaatii.

Oikeusasiamies totesi, että säilöönotto on julkisen vallan käyttöä ja julkinen hallintotehtävä. Näin ollen varustamon tulee tämän toiminnan osalta noudattaa kielilakia. Englannin kielen käyttö säilöönottoilmoituksissa, jotka pitää toimittaa poliisiviranomaisille ja pyynnöstä antaa säilöön otetulle, ei ole tuon lain mukaista. Oma kysymyksensä on, mikä on Ahvenanmaan itsehallintolain kielisäännösten mahdollinen vaikutus.

Säilöön otetulta haltuunotetun omaisuuden kirjaaminen vaikutti olevan pääosin riittävää. Kuitenkin jäi epäselväksi, miten aluksella toteutuvat (ja kirjataan) SMA 5 §:n edellyttämät menettelytavat.

Muutamassa ilmoituksessa oli puutteita vammojen ja sairauksien tarkastamisen kirjaamisessa: Jos missään lomakkeen kohdassa ei ole mitään merkintää, jää epäselväksi, tarkoittaako tämä, että mitään kirjattavia vammoja tai sairauksia ei ollut vai että tarkastusta ei ollut tehty.

Kahdessa tapauksessa oli kyse itsetuhoisen henkilön säilöönotosta, mutta kummassakaan tapauksessa ei ollut ainakaan kirjattu, että sairaanhoitaja olisi SMA 3 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla todennut, ettei säilöön otetun terveys vaarannu. Yhdessä tapauksessa oli merkintä, että säilöön otetulle oli annettu aamulääkitys, mutta ei merkintää mahdollisesta sairaanhoitajan konsultoinnista.

Positiivista oli, että tarkastuskäyntien aika ja suorittaja oli merkitty säilöönottoilmoituksiin. Vain yhdessä tapauksessa yksi käyntiväli oli merkittävästi pidempi kuin tunti. Tosin kolmessa tapauksessa jäi epäselväksi, miten valvonta ja tarkastuskäynnit oli käytännössä toteutettu: tarkastuskäyntimerkinnöistä viimeinen oli klo 8.28 ja säilöönotto päättyi 17.00 (”the inmate was supervised the whole day by the security and police until he was released”).

Laivan selleissä kuljetetaan myös (hyvin harvoin) viranomaisten päätöksellä vapautensa menettäneitä (esimerkiksi tutkintavankeja). Tällöin mukana on aina virkamies. Lisäksi poliisi toimittaa laivalle maasta poistettavia henkilöitä, jotka eivät sinänsä ole vapautensa menettäneitä. Aluksen henkilökunta kuitenkin valvoo, että maasta poistettava siirtyy laivasta maihin kohdesatamassa.

Aluksella on koko ajan paikalla sairaanhoitaja, jota käytetään vapautensa menettäneiden terveydentilan arvioinnissa. Sairaanhoitaja ei tarkasta kaikkia säilöön otettuja, vaan järjestyksenvalvojat ottavat häneen yhteyttä, jos katsovat siihen olevan tarvetta. Vakavampien sairastapausten osalta pääasiallinen menettely on pyytää ambulanssi vastaan satamaan, lääkintähelikopteri joudutaan pyytämään laivalle noin viisi kertaa vuodessa tilanteissa, joissa ei voida odottaa satamaan saakka.

Vapautensa menettäneeltä kysytään tulovaiheessa muun muassa lääkityksestä. Tarpeen vaatiessa vapautensa menettäneen lääkkeet voidaan hakea hytistä ja sairaanhoitajaa konsultoidaan aina lääkkeiden antamisesta. Vapautensa menettäneiden tiloista löytyy sokerimittari ja alkometri, jolla voidaan tehdä vapaaehtoinen testi. Defibrillaattoreita löytyy useampia laivalta, kuten infosta ja sairashytistä, mutta ei säilytystilasta. Kaasutustilanteiden ensiapu oli henkilökunnalla tiedossa. Tilassa oli ns. silmänpesulaite, mutta wc:ssä ei ollut saatavilla saippuaa. Henkilökunnan tiedossa ei ollut putkakuolemia.

Aluksen päällikkö totesi, että henkilökunnalla on ”yleissuostumus” (standing order) säilöönottoon rutiininomaisissa tapauksissa. Jokaiseen säilöönottoon ei hankita aluksen päällikön suostumusta. Normaalitapaukset järjestyksenvalvojat hoitavat itse. Tavanomaisesta poikkeavat tapaukset ilmoitetaan järjestyksenvalvojien esimiehelle, joka ilmoittaa asiasta arvionsa mukaan päällikölle. Standing orderin perusteella vartijat päättävät säilössäpidosta myös silloin, jos katsotaan olevan syytä pitää henkilö säilössä satamaan asti. Läheskään aina säilössäpidolle satamaan saakka ei ole tarvetta. Henkilökunta toi myös esiin, että oikein hankala tapaus voidaan jättää laivasta myös kesken matkan Ahvenanmaalle, jossa poliisi tarvittaessa ottaa henkilön huostaansa. Järjestyksenvalvojat päättävät vapautensa menettäneen vapauttamisesta.

Laivapäiväkirjaan merkitään vapaudenmenetyksen alkamis- ja päättymisaika. Koska selleissä ei ole vesipistettä, järjestyksenvalvojat antavat tarkastuskierroksen yhteydessä pyynnöstä vesipullon. Samoin on valmiudet antaa pitempään säilössä olleille ravintoa ja myös esimerkiksi diabeetikkojen tarpeet huomioidaan.

Tulovaiheessa vapautensa menettäneelle ilmoitetaan vapaudenmenetyksen peruste ja mitä tulee tapahtumaan. Olosuhteista, kuten hälytysnapin toiminnasta, kuinka saa juomista tai pääsee wc:hen ei selvityksen mukaan kerrota vapautensa menettäneelle erikseen.

Turvallisuustarkastuksia ja mahdollisia riisutuksia ajatellen käytettävissä on ainoastaan yksi naispuolinen järjestyksenvalvoja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaikissa vuoroissa ole sukupuolisäännön edellyttämällä tavalla saatavilla naispuolista järjestyksenvalvojaa. Tällaisissa tilanteissa kerrottiin naispuolisen yösiivoojan tekevän turvallisuustarkastuksen naisille suljetussa tilassa järjestyksenvalvojan ohjeistuksen mukaan. Järjestyksenvalvoja turvaa tilannetta olemalla lähellä.

Turvallisuustarkastuksessa poisotettua omaisuutta varten on lukittavat metallikaapit. Säilöönottoraporttiin kirjataan arvo-omaisuus kuten puhelin, setelirahat ja korut. Tavaroiden poisottaminen tehdään kameravalvonnan alla.

Kuhunkin selliin pyritään sijoittamaan vain yksi henkilö kerrallaan, ja vain poikkeustapauksissa voidaan laittaa kaksi henkilöä samaan säilytyshuoneeseen.

Vapautensa menettäneitä valvotaan palo- ja turvallisuuskierrosten yhteydessä noin kerran tunnissa. Tällöin käydään myös sisällä säilytyshuoneessa, jossa kierros on kuitattava. Tarpeen vaatiessa fyysistä valvontaa tehdään useamminkin, kuten esimerkiksi itsetuhoisten vapautensa menettäneiden tapauksessa. Fyysisen valvonnan lisäksi valvontaa suoritetaan teknisesti kameroilla ja Elocare -laitteistolla, joka tarkkailee mm. vapautensa menettäneen hengitystä. Tarkastuskierrokset samoin kuin sairaanhoitajan konsultoinnit sekä tarjotut juomiset ja syömiset kirjataan ensin paperille ja vapaaksi päästämisen jälkeen sähköiseen järjestelmään (raporttiin).

Laivalla on tehty erilaisia tarkastuksia ja turvallisuusauditointeja (esimerkiksi MLC (Maritime Labour Convention) perusteella) ja turvallisuusasioita myös harjoitellaan säännöllisesti (kerran kuussa). Tarkastukset kohdistuvat koko laivaan, myös vapautensa menettäneiden tiloihin, mutta niissä ei kuitenkaan ole ollut kyse vapautensa menettäneiden tiloista sinänsä eikä heidän kohtelusta, eikä myöskään poliisi ole ollut niissä mukana.

Lainsäädännön osalta tuotiin esille, että resurssit ja toimintaympäristö on erilainen merellä kuin mantereella, joka olisi hyvä huomioida myös sääntelyssä.

Henkilökunnan yhteistyö tarkastuksella oli erittäin hyvää.

VARUSTAMON SELVITYKSET JA OIKEUSASIAMIEHEN KANNANOTOT

Varustamo antoi 20.3.2026 kommenttinsa tarkastuspöytäkirjaluonnoksen johdosta.

Asia esiteltiin oikeusasiamies Jari Råmanille, joka totesi asiassa seuraavaa.

6.1 Säilytystilojen hyväksyntä

YTPL 44 §:n 2 momentin mukaan järjestyksenvalvoja saa sijoittaa säilöön otetun vain sellaiseen järjestyksenvalvojan hallinnoimaan säilytystilaan, jonka poliisilaitos on ennen säilytystilan käyttöönottoa tarkastanut ja hyväksynyt. Myös SMA 3 §:n 1 momentin mukaan poliisin on hyväksyttävä kiinniotettujen säilössäpitoon tarkoitetut tilat ennen niiden käyttöön ottamista.

Oikeusasiamies totesi, että YTPL 44 §:n 2 momentin säännös poliisin hyväksynnästä on järjestyksenvalvojatoimintaa (myös aluksilla) koskeva ehdoton erityissäännös. Se, että poliisi ei ole hyväksynyt ko. aluksessa käytettyjä säilytystiloja, ei täytä lain vaatimusta. Myös SMA 3 §:n 1 momentti edellyttää ennakkohyväksyntää. Eri asia on, että on tulkinnanvaraista, mikä poliisiviranomainen hyväksynnän voisi tehdä. Tässä tapauksessa vaihtoehtoja ovat oikeusasiamiehen käsityksen mukaan

Poliisihallitus, Helsingin poliisilaitos tai Ahvenanmaan poliisiviranomainen. Tämä tulkinnanvaraisuus ei kuitenkaan oikeuta sitä, ettei tiloilla ole lainkaan poliisin hyväksyntää. Tiedossa on, että esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitos on tarkastanut Turusta liikennöivien varustamon alusten säilytystiloja.

Oikeusasiamies totesi, ettei hänellä ole toimivaltaa tarkemmin määrätä, kenen tehtäviin tarkastus kuuluu. Joka tapauksessa poliisin tulee viipymättä tarkastaa säilytystilat. Tällöin tulisi huolehtia, että eri alusten säilöönottotilojen hyväksynnän edellytykset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset.

Varustamo on ilmoittanut jakavansa oikeusasiamiehen näkemyksen, jonka mukaan aluksen säilytystilojen tulisi olla poliisin hyväksymiä. Varustamo kannattaa yhtenäisen kansallisen tarkastus- ja hyväksyntäohjeiden käyttöönottoa. Varustamo korostaa, että olemassa olevat alustilat vaativat erityistä huomiota.

6.2 Kiinniotetun terveydentilan tarkastaminen

SMA 3 §:n 3 momentin mukaan ennen kiinniotetun säilöönottamista tulee terveydenhuollon ammattilaisen todeta, ettei kiinniotetulla ole vammaa tai sairautta, joka voi vaarantaa säilöön otetun terveyttä säilytyksen aikana. Tarkastuksella saadun tiedon mukaan näin ei aina menetellä, vaan sairaanhoitajaa konsultoidaan ainoastaan, jos siihen katsotaan olevan tarvetta.

Varustamon mukaan sisäisten ohjeiden perusteella järjestyksenvalvojien tulee ottaa yhteyttä aluksen sairaanhoitajaan tai lääkintävastaavaan

(perämies), kun tarvitaan lääketieteellistä arviointia. Kaikilla järjestyksenvalvojilla on STCW 4-1 -standardin mukainen ensiapupätevyys, joka antaa heille tarvittavan pätevyyden suorittaa vapautensa menettäneen henkilön terveydentilan alustava ja välitön arviointi ennen kuin hänet otetaan säilöön.

Varustamon mukaan yhdessä Elocare-järjestelmän kanssa, joka jatkuvasti valvoo liikkeitä ja elintärkeitä elintoimintoja sellissä, tätä pätevyystasoa ja seurantamenetelmää pidetään riittävänä, oikeasuhtaisena ja asianmukaisena aluksen ympäristössä, jossa toimintaolosuhteet, henkilöstö ja lääkintäresurssien saatavuus poikkeavat maalla tehtävistä toiminnoista.

Oikeusasiamies totesi, että puheena oleva SMA:n säännös on ehdoton: kiinniotetun tilanteen toteajan tulee olla terveydenhuollon ammattilainen ja toteamisen tulee tapahtua ennen säilöönottamista. Oikeusasiamies totesi, etteivät järjestyksenvalvojat ole tällaisia ammattilaisia.

6.3 Aluksen päällikön suostumus säilöönottoon

YTPL 43 §:n 1 momentin mukaan jos 42 §:n 2 momentin perusteella aluksella kiinniotettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, alukselle asetetulla järjestyksenvalvojalla on aluksen päällikön suostumuksella oikeus ottaa hänet säilöön.

Varustamon mukaan järjestyksenvalvojat noudattavat varustamon ohjeita säilöön ottamisesta ja ilmoittavat aina siitä komentosillalla vahtiperämiehelle tai aluksen päällikölle. Varustamo soveltaa vakiintunutta käytäntöä, jossa päällikön suostumus kiinniottoon annetaan päällikön pysyväismääräys (Master´s Standing Order), jossa selvästi mainitaan, millä ehdoilla vartijat voivat suorittaa kiinnioton. Tämä määräys tarkoittaa, että aluksen päällikkö on antanut etukäteen suostumuksensa säilöön ottamiselle. Suostumus kirjataan myös säilöönottoilmoitukseen. Lisäksi aluksen päällikölle tai järjestyksenvalvojien esimiehelle ilmoitetaan aina välittömästi säilöön ottamisesta, kun 1) vapautensa menettänyt henkilö on alaikäinen, 2) kaikki sellit ovat käytössä, 3) tai vartijat ovat epävarmoja siitä, mitkä toimenpiteet ovat asianmukaisia vallitsevassa tilanteessa.

Varustamon mukaan aluksen päälliköllä on mahdollisuus milloin tahansa välittömästi peruuttaa tai rajoittaa suostumuksensa, jos tilanne sitä vaatii. Tämä varmistaa, että aluksen päällikön valvonta- ja päätöksentekovaltuudet säilyvät täysin, samalla kun järjestyksenvalvojat voivat toimia nopeasti ja tehokkaasti tilanteissa, joissa välittömät toimenpiteet ovat välttämättömiä turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi aluksella.

Varustamo katsoo, että aluksen käytäntö täyttää oikeusasiamiehen vaatimukset aluksen päällikön suostumukselle, koska se muodostaa dokumentoidun, ennalta määrätyn ja operatiivisesti toimivan suostumuksen, joka on mukautettu aluksen toiminnan käytännön olosuhteisiin.

Oikeusasiamies totesi käsityksenään, että laki edellyttää säilöönoton hyväksyttämistä aluksen päälliköllä kussakin yksittäistapauksessa. Näin ollen yleisluonteista pysyväismääräystä (standing order) ei voida pitää hyväksyttävänä. Oikeusasiamiehen mukaan kustakin säilöön otosta tuleekin ilmoittaa päällikölle, tai hänen sijaisenaan toimivalle, joka arvioi kunkin säilöönoton tarpeellisuuden lain edellyttämällä tavalla. Samoin tulee toimia, jos säilöönottoa katsotaan tarpeelliseksi jatkaa seuraavaan satamaan saakka.

Varustamon mukaan vahtipäällikölle tai aluksen päällikölle kuitenkin aina ilmoitetaan säilöön ottamisesta. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan se, että aluksen päällikölle tai vahtipäällikölle (aluksen päällikön sijaisen) ilmoitetaan säilöön ottamisesta, voidaan pitää suostumuksena, ellei hän nimenomaisesti kiellä säilöön ottamista.

6.4 Säilöönottoilmoitusten toimittaminen poliisille

YTPL 44 §:n 2 momentin mukaan järjestyksenvalvojan tulee laatia jokaisesta säilössä pidettävästä henkilöstä allekirjoitettu säilöönottoilmoitus. Järjestyksenvalvojan on toimitettava säilöönottoilmoitus viipymättä tilaisuuden päättymisen tai aluksen satamaan saapumisen jälkeen poliisilaitokselle. Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan säilöönottoilmoitukset siirtyvät automaattisesti sähköisessä järjestelmässä varustamolle. Epäselväksi jäi, toimittaako varustamo säilöönottoilmoitukset poliisille. Ilmeisesti näin tapahtuu Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella, mutta ei Helsingin poliisilaitoksen alueella.

Kaikki ilmoitukset löytyvät aluksella tallennettuna aluksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän tietokannasta ja ovat sieltä saatavissa / toimitettavissa. Ei siis näyttäisi olevan mitään estettä toimittaa säilöönottoilmoituksia poliisille.

Oikeusasiamies totesi, että YTPL 44 §:n 2 momentin mukaan säilöönottoilmoitukset tulee toimittaa poliisille alukselta oma-aloitteisesti, eikä tämä edellytä poliisin pyyntöä. Eri asia on, että on jossain määrin tulkinnanvaraista, mitä satamaa säännöksessä tarkoitetaan. Hän kuitenkin toteaa, että SMA:n perustelumuistion mukaan ”kyse olisi suomalaisen tulosataman poliisilaitoksesta riippumatta siitä, olisiko aluksen välittömästi seuraava tulosatama Suomessa vai ei”. Se mille poliisilaitokselle ja miten ilmoitukset tehdään ovat kysymyksiä, joihin poliisiviranomaisten tulee yhdessä varustamojen kanssa löytää toimiva ratkaisu. Oikeusasiamies korosti, että säilöönottoilmoitukset ovat yksi keino, jonka avulla poliisi voi valvoa aluksilla tapahtuvaa järjestyksenvalvojatoimintaa.

Varustamo on ilmoittanut noudattavansa asianomaisten poliisiviranomaisten ohjeita. Varustamo on valmis siirtymään ennakoivaan ilmoitusjärjestelmään, kun poliisi on määrittänyt vastaanottavan viranomaisen ja kansallisen menettelyn. Esimerkiksi Turun poliisilaitos on ottanut käyttöön ennakoivan ilmoitusjärjestelmän.

6.5 Säilöön otetun valvonta

Putkalain 9 luvun 1 §:n mukaan vapautensa menettäneitä ja säilytystilaa on valvottava siten kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoitus, säilytystilan järjestys, säilytystilassa pitämisen varmuus, karkaamisen tai säilytystilasta luvatta poistumisen estäminen, vapautensa menettäneiden ja muiden henkilöiden turvallisuus ja rikoksen estäminen edellyttävät. Säilytystilassa on oltava turvallisuuden edellyttämät hälytys- ja muut tekniset turvajärjestelmät. YTPL 44 §:n mukaan tätä säännöstä noudatetaan myös nyt puheena olevissa säilöönotoissa. Lisäksi SMA 3 §:n 2 momentin mukaan säilytystilojen tulee olla sellaiset, ettei vapautensa menettänyt voi aiheuttaa itselleen tai muille henkilöille vahinkoa tai vaaraa. Lisäksi tilojen tulee olla säilössäpidon varmuuden ja säilytystilan järjestyksen kannalta turvallisia sekä sellaisia, että vapautensa menettäneiden valvonta on helppoa ja turvallista. Säilytystilassa on oltava jatkuva valvonta.

Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan selleissä olevia hälytyslaitteita ei voitu tuolloin käyttää lisenssiongelmien vuoksi. Tällaisessa tilanteessa vapautensa menettäneellä ei ole keinoa, jolla hän voisi hätätilanteessakaan välittömästi saada yhteyden säilytystilasta henkilökuntaan. Vapautensa menettäneitä ei myöskään jatkuvasti fyysisesti valvottu, vaikka henkilökunta kävikin tarkastamassa heidän tilansa noin kerran tunnissa. Säilytystilassa oli sinänsä jatkuva kameravalvonta ja Elocare -valvontalaitteisto. Viimeksi mainitun toimivuus jäi kuitenkin epäselväksi. Kameroiden kuvan seuraamisen aktiivisuus jäi myös epäselväksi eli seuraako joku jatkuvasti kameroiden kautta tapahtumia säilytystilassa. Komentosillalle välittyvän kamerakuvan osalta ilmoitettiin, että tähystäjä seuraa sen kautta säilytystilan tapahtumia pääsääntöisesti vain hälytysten perusteella. Kameran kautta ei myöskään ole puheyhteyttä tiloihin.

Alus ilmoitti jo 1.12.2025, että sellien hälytyslaitteet oli otettu käyttöön. Varustamo toteaa, että tarkastus suoritettiin ennen kuin kaikki hälytystoiminnot oli aktivoitu, mutta kaikki hälytystoiminnot ovat nyt toiminnassa. Kaikki selleistä tulevat hälytykset ohjataan suoraan vuorossa olevalle järjestyksenvalvojalle, mikä varmistaa, että operatiivinen henkilöstö voi toimia välittömästi tarvittaessa. Kaikissa selleissä on Elocare, joka valvoo vapautensa menettäneen henkilön liikkeitä ja elintärkeitä elintoimintoja. Varustamon mukaan redundanssin luomiseksi Elocaren hälytykset ohjataan myös aluksen infoon, joka on miehitetty ympäri vuorokauden, mikä tarkoittaa, että poikkeamat havaitaan, vaikka vartijat hoitaisivat samanaikaisesti muita tehtäviä. Lisäksi vapautensa menettäneiden henkilöiden valvontaa suoritetaan yhdistämällä jatkuva kameravalvonta, tunneittain tehtävät manuaaliset tarkastukset ja useammin tehtävät tarkastukset, jos epäillään itsetuhoisuuden vaaraa tai muita erityisolosuhteita.

Oikeusasiamies totesi olevan myönteistä, että säilytystiloissa on Elocare valvontalaitteisto.

6.6 Ilmoitus oikeuksista ja säilytystilan olosuhteista

Putkalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan vapautensa menettäneelle on viipymättä hänen saavuttuaan säilytystilaan tiedotettava sen oloista sekä vapautensa menettäneiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Säännöstä sovelletaan YTPL 44 §:n nojalla myös aluksilla tapahtuvaan säilöönottamiseen.

Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan säilöön otetuille kerrotaan aina vapauden menetyksen peruste, mutta säilytystilan oloista tai vapautensa menettäneiden oikeuksista ja velvollisuuksista sen sijaan ei anneta tietoa. Säilytystilassa ei myöskään ollut mitään näitä asioita koskevaa kirjallista materiaalia vapautensa menettäneille annettavaksi.

Oikeusasiamies totesi, että laki velvoittaa tiedottamaan säilytystilan oloista sekä vapautensa menettäneiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Säilytystilan oloista, kuten siitä miten saa tarvittaessa yhteyden henkilökuntaan, kertominen liittyy olennaisella tavalla myös vapautensa menettäneen turvallisuuteen.

Varustamon mukaan on rutiininomaista ilmoittaa vapautensa menettäneelle henkilölle suullisesti säilöön ottamisen syy. Varustamo kehittää parhaillaan menettelytapoja sen varmistamiseksi, että vapautensa menettänyt henkilö saa täydelliset tiedot oikeuksistaan, hälytystoiminnosta, valvonnan toteuttamisesta sekä veden ja wc:n saatavuudesta.

6.7 Julkisuuslain soveltaminen

Tarkastuksella kävi ilmi, että säilöönottoilmoitus annetaan säilössä pidetylle, jos he sitä erikseen pyytävät. Selvityksen mukaan tämä tapahtuu käytännössä siten, että asiakkaalle tulostetaan järjestelmästä kopio säilöönottoilmoituksesta. Kuitenkin tulosteen hankkimiseen menee yleensä niin pitkä aika, että asiakas ei jaksa odottaa sen saamista, vaan luopuu asiakirjapyynnöstään.

Oikeusasiamies totesi, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 4 §:n 2 momentin mukaan mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Säilöönotto on julkisen vallan käyttöä.

Oikeusasiamiehen mukaan asiakirjapyynnön käsittelymenettely ei saisi muodostua sellaiseksi, että asiakas esimerkiksi menettelyn hitauden vuoksi kokee joutuvansa luopumaan pyynnöstään. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan asianmukaisempi menettelytapa olisi joko järjestää tulostusmahdollisuus lähemmäs säilötiloja tai tarjota asiakkaalle mahdollisuus saada säilöönottoilmoitus jollain muullakin tavalla kuin paikan päällä odottamalla.

Varustamo on ilmoittanut, että menettelytapoja on päivitetty varmistaakseen, että vapautensa menettäneen henkilön oikeudet turvataan ja että kielilain vaatimukset viranomaistoiminnalle täyttyvät ilman tarpeetonta viivytystä.

Varustamo varmistaa edelleen, että säilöönottoilmoituksen tulostettu kappale on saatavilla ennen vapauttamista. Tämä tehdään, jotta vapautensa menettäneen henkilön ei tarvitse odottaa tarpeettomasti ja jotta asiakirja voidaan luovuttaa välittömästi vapauttamisen jälkeen. Menettely otetaan käyttöön pakollisena osana vartijoiden työtä ennen vapauttamista, ja se suoritetaan yhdessä omaisuuden palauttamisen kanssa johdonmukaisen ja yhdenmukaisen menettelyn varmistamiseksi. Varustamon mukaan tämä päivitetty menettely mahdollistaa oikeusasiamiehen vaatimusten noudattamisen asiakirjojen tehokkaasta luovuttamisesta samalla, kun aluksella säilytetään oikeusturvallinen ja asiakasystävällinen menettely.

6.8 Säilöönottoilmoitusten kieli

Huomiota herätti, että säilöönottoilmoitukset ovat englanninkielisiä. Oikeusasiamies on edellä viitannut kielilain 25 §:ään. Hän totesi, että säilöönotto on julkisen vallan käyttöä ja julkinen hallintotehtävä. Näin ollen varustamon tulee tämän toiminnan osalta noudattaa kielilakia. Englannin kielen käyttö säilöönottoilmoituksissa, jotka pitää toimittaa poliisiviranomaisille ja pyynnöstä antaa säilöön otetulle, ei ole tuon lain mukaista. Oma kysymyksensä on, mikä on Ahvenanmaan itsehallintolain kielisäännösten mahdollinen vaikutus.

Varustamo on samaa mieltä oikeusasiamiehen näkemyksistä säilöönottoilmoitusten kielestä ja huomauttaa, että nämä asiakirjat, koska ne liittyvät julkisen vallan käyttöön, kuuluvat kielilain viranomaisten kielipalveluja koskevien säännösten piiriin. Varustamo varmistaa siksi, että kaikki säilöönottoilmoitukset laaditaan tulevaisuudessa englannin lisäksi myös ruotsiksi tai suomeksi. Tämä koskee myös vapautensa menettäneelle henkilölle annettavia asiakirjoja.

Samalla varustamo selventää, että toiminta tapahtuu merilainsäädännön ja kansainvälisten merisääntöjen puitteissa, jotka säätelevät aluksen operatiivista toimintaa, turvallisuusviestintää ja dokumentointirutiineja. Ahvenanmaan kielisäännökset on suunnattu maakunnan omille viranomaisille eivätkä vaikuta aluksen toiminnan oikeudelliseen kehykseen. Englantia käytetään edelleen aluksen turvallisuus- ja työkielenä sisäisesti laivalla, mutta se ei korvaa kielilain vaatimuksia asiakirjoille, jotka koskevat julkisen vallan käyttöä.

6.9 Sukupuolisäännön noudattaminen turvallisuustarkastuksissa

SMA 1 §:n 2 momentin mukaan turvallisuustarkastuksen suorittavan järjestyksenvalvojan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa, jos tarkastuksen kohteena olevalta joudutaan tarkastuksen suorittamiseksi riisumaan muuta vaatetusta kuin päällysvaatteita.

Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan kaikki aluksen järjestyksenvalvojat ovat yhtä naista lukuun ottamatta miehiä. Näin ollen kaikissa vuoroissa ei ole naispuolista järjestyksenvalvojaa saatavilla turvallisuustarkastustilainteisiin. Saadun selvityksen mukaan tällaisissa tilanteissa laivan yösiivoojaa on käytetty turvallisuustarkastusten tekemisessä naisille. Tämä herättää myös kysymyksen siitä, onko siivooja muun muassa siten koulutettu, että hänen tekemäänsä turvallisuustarkastusta voisi pitää asianmukaisena.

Varustamo on ilmoittanut pyrkivänsä aina varmistamaan, että turvallisuustarkastukset suorittaa samaa sukupuolta oleva henkilöstö kuin vapautensa menettänyt henkilö, sovellettavien määräysten mukaisesti. Varustamo selvittää mahdollisuutta lisätä naispuolisten järjestystenvalvojien määrää sukupuolisäännön noudattamisen vahvistamiseksi tulevaisuudessa. Varustamon mukaan naispuolisten järjestyksenvalvojien rekrytointi on kuitenkin vaikeaa, koska hakijoiden määrä on hyvin rajallinen, mikä vaikuttaa naispuolisen henkilöstön saatavuuteen.

Oikeusasiamies suosittaa varustamoa mahdollisuuksien mukaan palkkaamaan naispuolisia järjestyksenvalvojia siten, että asianmukaiset turvallisuustarkastukset naisille voidaan turvata.

6.10 Säilöönottojen perusteleminen

Tarkastuksen yhteydessä todettiin, että säilöönotot oli pääsääntöisesti perusteltu riittävän kattavasti. Oikeusasiamies kiinnitti kuitenkin varustamon huomiota siihen, että olisi perusteltua kaikissa tapauksissa kirjata, miten säilöön otettu henkilö oli konkreettisesti käyttäytynyt ja oliko hän esimerkiksi päihtynyt. Pelkästään toteamalla, että henkilö esimerkiksi ”häiriköi” ei anneta riittävän selkeää kuvaa henkilön tosiasiallisesta käyttäytymisestä ja säilöön ottamisen tarpeellisuudesta.

Varustamo toteaa, että säilöön ottamisen yhteydessä laaditaan aina säilöönottoilmoitus ja tapahtumailmoitus. Säilöönottoilmoitus on lyhyt ja tosiasioihin perustuva selvitys tehdyistä toimenpiteistä, kun taas tapahtumailmoitus sisältää kattavamman ja yksityiskohtaisemman kuvauksen tapahtumasta kokonaisuudessaan. Tapahtumailmoituksen lokinumero kirjataan aina säilöönottoilmoitukseen ja päinvastoin, mikä varmistaa täyden jäljitettävyyden, läpinäkyvyyden ja mahdollisuuden jälkikäteen tapahtuvaan varmentamiseen sovellettavien määräysten mukaisesti.

Oikeusasiamies huomauttaa, että säilöön ottamisen perusteet tulisi nimenomaisesti mainita säilöönottoilmoituksessa, joka kohdan 6.7 mukaan annetaan vapautensa menettäneelle henkilölle pyynnöstä. Vapautensa menettäneellä henkilöllä on oikeus saada tieto vapaudenmenetyksen perusteista. Oikeusasiamies ei pitänyt hyväksyttävänä, että tarkemmat perusteet vapaudenmenetykselle mainitaan vain tapahtumailmoituksessa.

YHTEENVETO JA TOIMENPITEET

Oikeusasiamies katsoi, ettei tarkastus antanut aihetta jatkotoimenpiteisiin kohtien 6.2–6.3 ja 6.5–6.10 osalta. Oikeusasiamies kiinnittää kuitenkin varustamon erityistä huomion siihen, mitä kohdassa 6.2 on todettu pidätetyn henkilön terveydentilan tutkimisesta.

Kohdan 6.1 (säilöönottotilojen hyväksyminen) osalta oikeusasiamies lähettää kopion tästä pöytäkirjasta Poliisihallitukselle sekä Helsingin ja Ahvenanmaan poliisilaitoksille.

Kohdan 6.4 (säilöönottoilmoitusten toimittaminen poliisille) osalta oikeusasiamies lähettää kopion tästä pöytäkirjasta Helsingin poliisilaitokselle.

Kohtien 6.1 ja 6.4 osalta varustamon ja poliisin välinen yhteistyö on välttämätöntä.

Oikeusasiamies pyytää varustamoa ilmoittamaan hänelle 31.12.2026 mennessä mahdollisista toimenpiteistään.