Kajaanilainen höyrylaivaristeilyjä toteuttava Oulujärven Laiva-Osakeyhtiö on ostanut Oulujärven toisen höyrylaivan Kajaani I:n. Vuosien ajan satamassa seisonut alus on tarkoitus kunnostaa takaisin matkustajaliikenteeseen.
Höyrylaiva Kajaani I on rakennettu Kajaanissa vuonna 1911 matkustaja-alukseksi. Aluksen alkuperäinen nimi on Salo II ja se kulki säännöllisesti Kajaanista Vaalaan sekä Paltamoon 1930-luvun alkuun asti. Laiva tunnettiin myös nimellä “Oulujärven kuningatar”.
Matkustaja-aluksena nimellä Salo II
1909 perustettu Oulujärven laivaosakeyhtiö kuljetti matkustajia Oulujärveä pitkin Kajaanista Vaalaan ensin Salo -nimisellä aluksella. Sen käytyä pieneksi yhtiö rakensi omalla väliaikaisella telakallaan Kajaanissa suuremman aluksen, josta tuli yhtiön lippulaiva. Nimeksi tuli Salo II. Alun perin yksikantiseksi rakennettu alus kulki Kajaanin ja Vaalan väliä vuosina 1911-1930. Laivan suurin sallitu matkustajamäärä oli 147 matkustajaa. Sen kapteenina toimi pitkään Vilho Ilmari Pirinen. Kajaanin ja Oulun välille valmistunut rautatie muutti laivaliikennöinnin Oulujärvellä kannattamattomaksi.
Yhtiön varppaajahinaajana nimellä Kajaani I
Vuonna 1932 alus myytiin Kajaanin Puutavara-Osakeyhtiölle, joka muutti laivan varppihinaajaksi ja antoi sille nimen Kajaani I. Seuraavien lähes 30 vuoden ajan alus toimi työaluksena Oulujärvellä, kunnes tehokkaammat moottorialukset korvasivat höyrylaivat työkäytössä.
Varpattaessa alus ajoi noin 2,5 kilometrin päähän tukkilautasta ja ankkuroitui tiukasti pohjaan. Kulkiessaan se oli laskenut vahvan teräsköyden järvelle. Jottei köysi olisi uponnut syvyyksiin, siinä oli määrävälein tynnyreitä kannattamassa. Ankkurissa olleessaan alus ryhtyi kelaamaan teräsvaijeria ja veti samalla tukkilauttaa lähemmäksi. Kun vaijeri oli vinssattu loppuun ja lautta oli laivan kyljessä, operaatio uusittiin. Näin järeä tukkilautta vähä vähältä saatiin varpattua Kajaaninjokivarteen, josta pienemmät hinaajat kuljettivat puut tehtaalle. Tässä työssä Kajaani I toimi vuoteen 1959, jolloin se poistettiin käytöstä epätaloudellisena ja vanhanaikaisena. Kajaani Oy:n palveluksessa laivan kapteenina toimi ainakin Hannes Kemppainen. Konemestariksi kouluttautui Ilmari Hurskainen. Varppaaminen oli sen verran hidasta, että suotuisalla säällä Hurskainen saattoi käydä soutamalla kotonaan Hannusrannalla varppauksen edetessä pitkin Paltaselkää.
Sunnuntaisin Kajaani I kuljetti S/S Kajaani VI:n tavoin retkeilijöitä Kajaanista Ärjän saareen. Metsäteknikko Jaakko Ebeling osti ja kunnosti 1962 romutusuhan alle joutuneen aluksen. Kajaani I on edelleen käyttökuntoinen. Nykyisin laiva on Oulujärvellä höyrylaivaliikennettä harjoittavan uuden Oulujärven Laiva-Osakeyhtiön omistuksessa.
Laiva on ollut vuosien ajan tuttu näky kesäisin Oulujärvellä, mutta se ei ole ollut liikenteessä vuoden 2018 jälkeen.
Kajaani I höyrylaivan uusi laivaisäntä Oulujärven Laiva-Osakeyhtiö omistaa jo Oulujärvellä liikennöivän Kouta höyrylaivan. Yhtiön omistajiana ovat Ollis Leppänen ja Ari Pihlajaniemi.
”Haluamme pitää yllä höyrylaivakulttuuria ja perinteitä täällä pohjoisen vesillä. Kajaani ykkösen osalta ensimmäinen tavoitteemme on kunnostaa alus niin, että se saadaan liikkeelle ja vesille jälleen”, kertoo Ollis Leppänen. ”Seuraavien vuosien aikana on tarkoitus kunnostaa laivan tilat niin, että alusta voidaan käyttää myös matkustajakäytössä.” Ensimmäisenä toimenpiteenä aluksessa on toteutettu höyrykattilan katsastus ja laiva on nostettu ylös telakalle, jossa tehdään aluksen rungon tarkastus sekä aloitetaan rungon kunnostus. Höyrykattilan sekä 110-vuotiaan höyrykoneen kunto on todettu hyväksi.
”Oma työnsä on laivan alkuperäisten asiakirjojen etsiminen. Alkuperäiset rekisterimerkinnät aluksesta löytyivät Kansallisarkistosta, ja viimeisin katsastustodistus vuodelta 1959 löytyi laivan kätköistä”, Leppänen kertoo.
Vielä tulevana kesänä ei uutta alusta matkustajaliikenteessä nähdä. Tavoitteena on, että ”ykkönen” olisi virallisesti liikenteessä viimeistään kesällä 2025.
Kajaani I on 23,5 metriä pitkä ja 5,85 metriä leveä. Aluksen compound-tyyppinen höyrykone on valmistettu Oulun konepajalla ja sen teho on 117 indikoitua hevosvoimaa.
Näin Oulujärvellä höyryää jatkossakin kaksi höyrylaivaa ja höyrylaivojen tarinat elävät edelleen!