Arktisten merireittien saadessa huomiota geopoliittisten häiriöiden ja ilmastonmuutoksen vuoksi Suomi erottuu strategisesti edukseen jäänmurtaja-asiantuntemuksensa ja arktiseen merenkulkuun sopivan vientinsä ansiosta. Cofacen uusimman tutkimuksen mukaan arktiset reitit voivat tarjota irtotavarakuljetuksille konkreettisia mahdollisuuksia, vaikka ne eivät vielä lähiaikoina muuta maailmankaupan kokonaiskuvaa. Näillä aloilla Suomella ja muilla Pohjoismailla on selvät vahvuudet.

“Odotamme arktisen merenkulun säilyvän edelleen kaupallisesti katsottuna pienenä markkinarakona. Vaikka välimatkasäästöt ovat todellisia, reitin käyttö konttiliikenteessä ei vielä lähitulevaisuudessa ole järkevää. Sen sijaan kuiva- ja nestemäisten tuotteiden – energia, metallit, puutavara – kuljetus on toteuttamiskelpoinen. Tässä suhteessa Pohjoismaat ovat hyvissä asemissa vientituotevalikoimansa, sijaintinsa ja jäämurtajakapasiteettinsa ansiosta,” sanoo Cofacen ekonomisti Jonathan Steenberg.

Suomi arktisen toimintakyvyn ytimessä

Suomella on merkittävä rooli arktisessa navigoinnissa erityisesti jäänmurtajarakentamisen kautta. Vuonna 2024 Pohjoismaat edustivat noin 23% globaalista jäänmurtajalaivastosta ja Suomi tunnistetaan globaaliksi johtajaksi jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tätä kuvastaa se tosiasia, että yli puolet uusista jäänmurtajista maailmassa rakennetaan Suomessa. Pohjoismaiden laivaliikenteen lisäksi suomalainen asiantuntemus palvelee myös kansainvälistä merenkulkua mukaanlukien Yhdysvallat.

Irtotavaraliikenne tarjoaa selviä mahdollisuuksia

Cofacen tutkimus osoittaa, että arktiset merireitit tarjoavat suurimman mahdollisuuden kuiva- ja nestemäisten tuotteiden rahdeille, mutta ei konteissa kuljetettaville tuotteille. Tämä vastaa hyvin Pohjoismaiden vientiä Itä-Aasiaan, joka sisältää suuret määrät metalleja, metsätaloustuotteita ja energiahyödykkeitä. Tavaraliikenteestä arvoltaan USD 2 miljardia — noin 7% Pohjoismaiden viennistä Itä-Aasiaan — voisi mahdollisesti siityä arktisille reiteille koostuen pääasiassa kuivatavarakuljetuksista ja rajoitetussa määrin tankkeriliikenteestä.

Rajoitettu vaikutus kansainväliseen kokonaiskauppaan

Huolimatta jopa 40% välimatkasäästöistä Itä-Aasian ja Pohjois-Euroopan välillä konttiliikenteen ei odoteta olevan kilpailukykyinen arktisilla reiteillä johtuen toiminnallisista rajoituksista ja mittakaavaetujen puutteesta. Kaikkiaan vain 3.5% Itä-Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupasta voisi realistisesti käyttää arktisia reittejä seuraavan 5 vuoden kuluessa.

Coface tiivistää, että vaikka taloudelliset edut ovat edelleen rajallisia, geopoliittiset näkökohdat puoltavat kasvavaa kiinnostusta arktiseen navigointiin. Tulevaisuuden edut Suomen kannalta ovat sidoksissa erityisesti jatkuvaan vahvuuteen jäänmurtajien suunnittelussa ja valmistuksessa sekä arktisen merenkulun kehittyvään turvallisuus- ja hallintoympäristöön.