Copyright: MEYER TURKU

Euroopan komissio on hyväksynyt 80 miljoonan euron pääomitustoimen, jolla tuetaan Suomen suurinta telakkaa Meyer Turku Oy:tä. Tukitarpeen aiheuttaa Venäjän Ukrainassa käymä sota. Tuki on hyväksytty SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ja komission 23. maaliskuuta 2022 hyväksymien, 20. heinäkuuta 2022 ja 28. lokakuuta 2022 muutettujen tilapäisten kriisipuitteiden periaatteita noudattaen.

Suomen tukiohjelma

Meyer Turku Oy on yksi Euroopan johtavista laivanrakennusyrityksistä ja Suomen suurin kansallinen telakka, kun otetaan huomioon liikevaihto, tuotanto ja työllistävä vaikutus sekä merkitys suorille ja välillisille alihankkijoille.  Yritys vaikuttaa Suomen toimitusvarmuuteen, maanpuolustukseen ja rajavalvontaan myönteisesti meriteknologian asiantuntemuksensa ja tuotantokapasiteettinsa ansiosta. Meyer Turku Oy toimii globaalilla laivanrakennusalalla, ja sen osuus risteilyalusten maailmanmarkkinoista on 15 %. Sen vuoksi sillä on suuri taloudellinen ja sosiaalinen painoarvo sekä Suomen että Euroopan taloudessa.

Meyer Turku Oy:n pääoma- ja likviditeettitilanne on heikentynyt vallitsevan geopoliittisen kriisin vuoksi ja siksi, että tuotannon ja perussuunnittelun kustannukset ovat kriisin seurauksena nousseet.

Suomi on ilmoittanut tämän tilanteen vuoksi komissiolle 80 miljoonan euron pääomituksesta, jolla Meyer Turku Oy:tä tuetaan Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta johtuvan tilanteen vuoksi.

Valtiontuki myönnetään hybridipääomalainan muodossa. Pääomituksella pyritään vahvistamaan yrityksen vakavaraisuutta ja varmistamaan sen toiminnan sujuva jatkuminen. Se on olennaisen tärkeää sekä taloudellisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kun otetaan huomioon Meyer Turku Oy:n toiminnan mittavan arvoketjun vaikutus Suomen talouteen.

Julkiseen tukeen sovelletaan pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kilpailun vääristymistä. Näitä ovat esimerkiksi kapasiteettirajoitteet ja yritysostokielto siihen saakka, kunnes pääomalaina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin.

Komissio on katsonut pääomituksen täyttävän tilapäisissä kriisipuitteissa vahvistetut periaatteet, sillä i) tuki on oikeasuhteista ja rajattu määrään, joka on tarpeen tuensaajan elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja sen vakavaraisuuden palauttamiseksi, ii) käytössä on suojatoimia, joilla varmistetaan, että tuensaaja ei hyödy aiheettomasti valtion toteuttamasta pääomituksesta sisämarkkinoiden tasapuolisen kilpailun kustannuksella ja iii) julkinen tuki myönnetään ennen vuoden 2022 loppua eli viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Komissio on todennut pääomituksen olevan välttämätön, asianmukainen ja oikeasuhteinen Suomen taloudessa vallitsevan vakavan häiriön poistamiseksi. Näin ollen se täyttää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja tilapäisissä kriisipuitteissa asetetut edellytykset. Tarkoituksena on palauttaa Meyer Turku Oy:n rahoitusasema ja likviditeetti Venäjän Ukrainassa käymän sodan aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Samalla säilytetään tarvittavat suojatoimet kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi.

Tällä perusteella komissio on hyväksynyt tuen EU:n valtiontukisääntöjen nojalla.

Taustaa

Kriisiajan tilapäiset valtiontukipuitteet hyväksyttiin 23. maaliskuuta 2022, jotta EU-maat voisivat tukea taloutta hyödyntämällä EU:n valtiontukisääntöjen mahdollistamaa joustoa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Tilapäisiä kriisipuitteita muutettiin 20. heinäkuuta 2022 talvivalmiuspaketin täydentämiseksi REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Tilapäisiä kriisipuitteita muutettiin myös 28. lokakuuta 2022 niin, että ne vastaavat korkeisiin energian hintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä äskettäin annettua asetusta (asetus (EU) 2022/1854) ja komission ehdotusta uudeksi hätäasetukseksi, jolla EU:ssa puututaan kaasun korkeisiin hintoihin ja varmistetaan toimitusvarmuus talvella.

Tilapäisissä kriisipuitteissa sallitaan jäsenmaille seuraavan tyyppiset valtiontuet:

• Rajoitetut tukimäärät missä tahansa muodossa yrityksille, jotka kärsivät tämänhetkisestä kriisistä tai siihen liittyvistä pakotteista ja vastapakotteista, maatalousalalla enintään 250 000 euroon asti, kalastus- ja vesiviljelyalalla 300 000 euroon asti ja kaikilla muilla aloilla enintään 2 miljoonaan euroon asti.
• Valtiontakauksina ja korkotukilainoina myönnettävä likviditeettituki. Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa ja tiukkoja suojatoimia noudattaen tarjota energiayhtiöille kaupankäyntitoimintaa varten julkisia takauksia, joiden kattavuus on yli 90 %, jos ne annetaan rahoittamattomana vakuutena keskusvastapuolille tai määritysosapuolille.
• Tuki kohonneisiin energiakustannuksiin. Tällä tuella, jota voidaan myöntää missä tahansa muodossa, kompensoidaan erityisesti energiaintensiivisille yrityksille kaasun ja sähkön hinnan poikkeuksellisesta noususta aiheutuvia lisäkustannuksia. Yksittäisen tuen määrä voidaan laskea joko aiemman tai nykyisen energiankulutuksen perusteella. Tässä on kuitenkin säilytettävä markkinakannustimet energiankulutuksen vähentämiseen ja varmistettava talouden toiminnan jatkuvuus. Lisäksi jäsenmaat voivat entistä joustavammin tukea esimerkiksi tilanteesta erityisen paljon kärsiviä energiaintensiivisiä aloja edellyttäen, että liialliset korvaukset vältetään. Lisätietoja mahdollisuuksista tukeen korkeiden energianhintojen vuoksi ja yksittäisten tukimäärien laskentamenetelmästä on täällä.
• Toimenpiteet, joilla nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Jäsenmaat voivat perustaa uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja varten tukiohjelmia. Niihin sovelletaan yksinkertaistettuja, nopeasti toteutettavissa olevia tarjouskilpailumenettelyjä, joihin sisältyy riittävät suojatoimet tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ohjelmilla voidaan tukea investointeja uusiutuvaan vetyyn, biokaasuun ja biometaaniin, varastointiin ja uusiutuvaan lämpöön, lämpöpumppujen hyödyntäminen mukaan lukien. Lisäksi jäsenmaat voivat suunnitella tukiohjelmia sellaista teknologiaa varten, johon tarvitaan tukea jäsenmaan energiapaletin vuoksi.
• Toimenpiteet, joilla helpotetaan teollisuusprosessien irtautumista hiilestä. Energiatoimitusten monipuolistamisen nopeuttamiseksi jäsenmaat voivat tukea investointeja fossiilisista polttoaineista luopumiseen erityisesti sähköistämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan ja tietyt ehdot täyttävän sähköpohjaisen vedyn käyttöön siirtymisen avulla. Jäsenmaat voivat i) ottaa käyttöön uusia tarjouskilpailuihin perustuvia tukijärjestelmiä tai ii) tukea hankkeita suoraan ilman tarjouskilpailuja, jolloin yksittäiseen investointiin myönnettävän julkisen tuen osuudelle asetettaisiin tiettyjä rajoituksia. Pienille ja keskisuurille yrityksille sekä erityisen energiatehokkaille ratkaisuille tarjottaisiin lisäbonuksia.
• Toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään sähkön kysyntää asetuksen (EU) 2022/1854 mukaisesti.

Myös seuraavat tukimuodot ovat mahdollisia tapauskohtaisesti ja tietyin edellytyksin: i) tuki yrityksille, joihin pakollinen tai vapaaehtoinen kaasunjakelun rajoittaminen vaikuttaa, ii) tuki kaasuvarastojen täyttämiseen, iii) väliaikainen ja ajallisesti rajattu tuki polttoaineen vaihtamiselle saastuttavampiin fossiilisiin polttoaineisiin, mikä edellyttää energiatehokkuustoimia ja lukkiutumisvaikutusten välttämistä, iv) tuki vakuutusten tai jälleenvakuutusten tarjoamiseen yrityksille, jotka kuljettavat tavaroita Ukrainaan ja Ukrainasta, ja v) tuki pääomitustoimenpiteille, kun tällainen vakavaraisuustuki on välttämätöntä, asianmukaista ja oikeasuhteista.

Venäjän määräysvallassa ja EU:n pakotteiden kohteina olevat yhteisöt jätetään näiden tukien ulkopuolelle.

Tilapäisiin kriisipuitteisiin sisältyy myös erilaisia varmistuksia:

• Tuen suhteuttamisperiaate edellyttää, että yritykselle myönnettävän tuen määrän ja yrityksen taloudellisen toiminnan laajuuden ja kriisin taloudellisten vaikutusten välillä on oltava yhteys.
• Tukikelpoisuusehdoilla rajataan tuen saajia esimerkiksi siten, että energiaintensiivisiksi määritellään yritykset, joiden energiakustannukset vastaavat joko i) vähintään kolmea prosenttia yrityksen tuotannon arvosta tai liikevaihdosta vuonna 2021, tai ii) vähintään kuutta prosenttia niiden tuotannon arvosta tai liikevaihdosta vuoden 2022 alkupuoliskolla.
• Kestävyyttä koskevat vaatimukset. Jäsenmaita pyydetään harkitsemaan syrjimättömien ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyvien vaatimusten asettamista, kun ne myöntävät tukea poikkeuksellisen korkeista kaasun ja sähkön hinnoista johtuviin lisäkustannuksiin. Lisäksi yli 50 miljoonan euron energiakustannuksiin myönnettävän tuen saajien on toimitettava tuen myöntävälle viranomaiselle suunnitelma, jossa täsmennetään, miten ne aikovat pienentää energiankulutuksensa hiilijalanjälkeä tai toteuttaa muita toimenpiteitä ympäristönsuojelun tai energian toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Tilapäiset kriisipuitteet ovat kaikkien toimenpiteiden osalta voimassa 31. joulukuuta 2023 saakka.

Tilapäisillä kriisipuitteilla täydennetään EU-maiden monia mahdollisuuksia toteuttaa tukitoimenpiteitä EU:n nykyisten valtiontukisääntöjen sallimissa rajoissa. EU:n valtiontukisäännöissä annetaan jäsenmaille esimerkiksi mahdollisuus auttaa kiireellisen pelastamistuen tarpeessa olevia yrityksiä selviytymään likviditeettivajeesta. Lisäksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annetaan EU:n jäsenmaille mahdollisuus korvata yrityksille vahinkoja, joita aiheutuu suoraan meneillään olevan kriisin kaltaisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta.

Aiemmin komissio hyväksyi vastaavat tilapäiset puitteet covid-19-pandemian yhteydessä 19. maaliskuuta 2020. Niitä päivitettiin 3. huhtikuuta, 8. toukokuuta, 29. kesäkuuta ja 13. lokakuuta 2020 sekä 28. tammikuuta ja 18. marraskuuta 2021. Kuten toukokuussa 2022 ilmoitettiin, covid-19-pandemiaan liittyvien tilapäisten puitteiden voimassaoloaikaa ei ole jatkettu 30. kesäkuuta 2022 jälkeen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Investointi- ja vakavaraisuustukitoimenpiteitä voidaan edelleen ottaa käyttöön 31. joulukuuta 2023 saakka. Lisäksi tilapäisissä covid-19-puitteissa säädetään joustavasta siirtymästä selkein suojatoimin, ja velkainstrumentteja, kuten lainoja ja takauksia, voidaan muuntaa ja uudelleenjärjestellä muiksi tukimuodoiksi, kuten suoriksi avustuksiksi, 30. kesäkuuta 2023 saakka.

Komissio kuulee parhaillaan jäsenmaita kyselyn avulla kartoittaakseen niiden näkemyksiä EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen kohdennetuista mukautuksista, joilla niistä tehtäisiin joiden vuosien ajaksi nopeampia, yksinkertaisempia ja ennakoitavampia. Tavoitteena on nopeuttaa julkisia investointeja siirtymän vauhdittamiseksi samalla kun sisämarkkinoilla säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset. Tarkoituksena on esittää tammikuussa uudet säännöt jäsenmailta saadun palautteen pohjalta.

Päätöksen julkinen versio on saatavilla komission kilpailuasioiden verkkosivustolla olevassa valtiontukirekisterissä (State Aid Register) numerolla SA.104831 sen jälkeen kun mahdolliset luottamuksellisten tietojen julkaisuun liittyvät kysymykset on ratkaistu. Internetissä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavat uudet valtiontukipäätökset esitetään viikoittain ilmestyvässä tiedotteessa Competition Weekly e-News.

Lisätietoja tilapäisistä kriisipuitteista ja muista toimista, joita komissio on toteuttanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi, on täällä.