M/S Viking Glory luovutettiin Viking Line Abp:lle Xiamen Shipbuilding Industry Co, Ltd:n telakalla 23. joulukuuta 2021. Alus tilattiin 5. huhtikuuta 2017 ja rakennettiin Xiamenissa Kiinassa. Viking Line investoi hankkeeseen yhteensä noin 225 miljoonaa euroa. Liikennöinnin Tukholma–Ahvenanmaa–Turku-reitillä on tarkoitus alkaa maaliskuun 2022 alussa.
Toimitusjohtaja Jan Hanses kommentoi
Vuoden tulosta voidaan pitää tyydyttävänä ottaen huomioon, että vuosi alkoi rajoituksin ja rokotusohjelma alkoi vaikuttaa toukokuusta 2021 lähtien. Matkustajamäärät elpyivät kesäkuusta alkaen. Sen jälkeen ne pysyivät suhteellisen hyvällä tasolla aina vuoden loppuun saakka, jolloin koronaviruksen omikron-muunnos johti viranomaisrajoitusten ja pelokkaiden tunnelmien myötä kysynnän laantumiseen. Myyntimme oli hyvä, ja sekä lippujen hintoja että myyntiä laivoilla koskevat matkustajakohtaiset tunnusluvut paranivat. Parannusta tapahtui myös verrattuna vuoteen 2019, johon pandemia ei vaikuttanut. Pandemiatilanteen heikennyttyä joulukuussa 2021 ryhdyttiin jälleen leikkaustoimiin tuloksen parantamiseksi.
Muita tapahtumia tämän tuloskehityksen lisäksi olivat M/S Mariellan myynti bareboat hire/purchase -ehdoin Corsica Ferries -yhtiölle ja Turun terminaalin lunastus rakennuksen vuokrasopimuksen mukaisesti. Näillä kahdella kertaluonteisella erällä oli myönteinen vaikutus tulokseen, mutta vuoden liiketulos oli positiivinen myös ilman niitä.
Vuoden viimeisellä kvartaalilla toteutettiin merkintäetuoikeusanti, joka merkittiin täysimääräisesti ja jolla kerättiin 52 miljoonan euron bruttovarat. Osakkeenomistajiemme luottamus on ilahduttavaa. Osakeannin ansiosta taloudellinen asemamme on vahvistunut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Viking Glory luovutettiin 23. joulukuuta 2021 Xiamenissa Kiinassa. Alus saapui kotisatamaansa Turkuun 6. helmikuuta 2022, ja se aloittaa liikennöinnin 1. maaliskuuta.
Vuosi 2021 on siis ollut vilkas ja tapahtumarikas, ja se tuotti hyvän tuloksen. Suoriuduimme hyvin, sillä olemme keskittyneet kustannustietoisuuteen, johon on kuulunut muun muassa työvoiman vähentäminen ja kysyntään sopeutettujen myynninedistämistoimien toteuttaminen.
Pandemiavuodet 2020 ja 2021 ovat pakottaneet yhtiön innovatiivisiin ratkaisuihin ja nopeisiin sopeutustoimiin, jotka ovat tuoneet arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten. Tulemme edelleen optimoimaan toimintaamme kysynnän ja käyttöasteen vaihtelujen mukaan. Olemme jo päässeet alkuun, mutta vielä on paljon tehtävää.
EU:n käynnistämä Fit for 55 -toimenpideohjelma tuo meille lisähaasteita. Ennakoiva työ ja laivastomme uudistuminen Viking Gloryn myötä antavat meille paremmat edellytykset vastata tuleviin vaatimuksiin. Sekä Viking Glory että Viking Grace voivat ilman suuria investointeja siirtyä käyttämään uusiutuvaa tai synteettistä nesteytettyä kaasua heti, kun sellaista tulee saataville taloudellisesti kannattavaan hintaan.
Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto kasvoi 36,8 prosenttia ja oli 258,2 miljoonaa euroa jaksolla 1. tammikuuta– 31. joulukuuta 2021 (188,8 Meur 1. tammikuuta–30. joulukuuta 2020). Liiketulos oli 32,1 miljoonaa euroa (–49,3 Meur).
Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat 45,2 prosenttia 215,1 miljoonaan euroon (148,2 Meur), kun taas rahtitoiminnan tuotot olivat 41,1 miljoonaa euroa (38,8 Meur). Myyntikate oli 195,6 miljoonaa euroa (137,9 Meur). Käyttökulut vähenivät 0,7 prosenttia 190,8 miljoonaan euroon (189,4 Meur).
Neljännen kvartaalin tulokselle on ominaista matkustajaliikenteen kysynnän asteittainen kasvu ja tavaraliikenteen vakaana jatkuva kysyntä. Matkustajaliikenteen kysyntä kuitenkin tyrehtyi joulukuun lopussa jälleen lisääntyneiden tartuntamäärien ja tiukentuneiden viranomaisrajoitusten vuoksi.
Liikevaihto kasvoi 157,8 prosenttia ja oli 89,3 miljoonaa euroa jaksolla 1. lokakuuta–31. joulukuuta 2021 (34,6 Meur 1. lokakuuta.–30. joulukuuta 2020). Liiketulos oli 1,6 miljoonaa euroa (–14,1 Meur).
Konserni sai toimintavuonna Traficomilta julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvää tukea konsernin aluksille linjoilla Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Maarianhamina– Kapellskär ja Helsinki–Tallinna. Suurin osa tuesta saatiin ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla. Helsinki–Tallinna-linjalla ei saatu tukea ajalla 1. kesäkuuta– 31. joulukuuta. Vuoden aikana saatiin lisäksi uudelleentyöllistämistukea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus) sekä Valtiokonttorin myöntämää kustannustukea. Tuet esitetään julkisina tukina liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikenne ja markkinat
Konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä kuudella aluksella pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Toisella kvartaalilla allekirjoitettiin M/S Mariellaa koskeva bareboat hire/purchase -sopimus. Konsernin muut alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin vuonna 2020, mutta Helsingin ja Tukholman sekä Tukholman ja Maarianhaminan välillä tavallisesti liikennöivät alukset seisoivat osan aikaa satamissa covid-19-pandemian vuoksi. Gabriella jatkoi 12. kesäkuuta liikennöintiä Helsingin ja Tukholman välillä sekä erikoisristeilyjä. Kaikki alukset ovat olleet liikenteessä neljännellä kvartaalilla.
Matkustajamäärä Viking Linen aluksilla oli raportointikauden aikana 2 315 137 matkustajaa (1 927 302). Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli arviolta 34,1 prosenttia (26,6 %).
Viking Linen rahtimäärät olivat 129 278 yksikkökuormaa (125 693). Konsernin rahtimarkkinaosuus oli arviolta 16,3 prosenttia (17,1 %). Kuljetettujen henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 33,3 prosenttia (27,0 %).
Vallitseva pandemia on rajoittanut matkustamista. Matkojen markkinakysyntä oli hyvin heikkoa vuoden alussa, mutta kysyntä kasvoi jatkuvasti kesään saakka ja oli sen jälkeen – toimintaympäristö huomioon ottaen – suhteellisen korkealla tasolla syksyllä. Vuoden lopussa matkustusrajoituksia tiukennettiin uudelleen, mikä katkaisi kehityksen ja vaikutti kielteisesti joulukuun varauksiin.
Rahoitus ja kassavirta
Joulukuussa 2021 tapahtuneen Viking Gloryn luovutuksen seurauksena konsernin pitkäaikaiset korolliset velat kasvoivat ja olivat 235,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2021 (108,2 Meur).
Omavaraisuusaste oli 42,0 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 46,4 prosenttia.
Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 114,6 miljoonaa euroa (29,7 Meur). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 15,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2021 (7,1 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 34,3 miljoonaa euroa (–42,3 Meur). Investointien nettorahavirta oli –130,4 miljoonaa euroa (–12,3 Meur), ja rahoituksen nettorahavirta oli 181,0 miljoonaa euroa (21,5 Meur).
Yhtiön merkintäetuoikeusanti, jossa laskettiin liikkeeseen 6 480 000 uutta osaketta 8,00 euron merkintähintaan osaketta kohden, toteutettiin neljännellä kvartaalilla. Osakeanti tuotti yhtiölle liikkeeseenlaskukulut huomioon ottaen yhteensä 49,6 miljoonaa euroa vapaata omaa pääomaa.
Suurin osa konsernin lainasopimuksista sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja. Lainasopimusten taloudelliset kovenantit koostuvat rahavarojen ja omavaraisuusasteen vähimmäisvaatimuksista sekä konsernin kokonaisnettorahavelkojen enimmäistasosta suhteessa käyttökatteeseen. Konsernille on myönnetty ajallisesti rajoitettu poikkeus niistä kovenanttiehdoista, jotka rikottiin vuoden aikana niiden lainojen osalta, jotka on jo nostettu. Kaikki kovenanttiehdot täyttyivät 31. joulukuuta 2021. Yhtiö on sopinut rahoittajiensa kanssa kovenanttiehdon kokonaisnettorahavelat suhteessa käyttökatteeseen soveltamista koskevasta poikkeuksesta koko vuodeksi 2022.
Viking Line Abp on sitoutunut syksyllä 2020 otettujen maksuvalmiuslainojen vakuudeksi saatujen valtiontakausten ehtojen, Suomen Vientiluoton / Finnveran myöntämien kovenanttiehtoja ja lainanlyhennyksen lykkäämistä koskevien poikkeusten vaatimusten sekä Viking Gloryn loppuerän maksamista varten nostetun rahoituksen vaatimusten mukaisesti olemaan jakamatta osinkoja tai suorittamatta muuta varojenjakoa, kunnes takauksiin ja lainoihin liittyvät velvoitteet ovat kokonaan päättyneet. Viking Gloryn rahoitusta koskeva osinkorajoitus on voimassa vain vuonna 2022, mutta myöhemminkin, jos konsernin velkojen suhde käyttökatteeseen on yli 5,0.
Viking Line Abp allekirjoitti toukokuussa Mariellaa koskevan bareboat hire/purchase sopimuksen. Kokonaismyyntihinta oli 19,6 miljoonaa euroa. Aluksen kirjanpitoarvo oli 5,6 miljoonaa euroa. Myynnin tulosvaikutus oli 13,1 miljoonaa euroa, ja maksuvalmius vahvistui 13,5 miljoonalla eurolla. Jäljellä oleva osa myyntihinnasta maksetaan kuukausittain neljän vuoden ajan alkaen 1. kesäkuuta 2022. Nykyarvo lasketaan diskonttaamalla tulevat maksut kolmen prosentin korolla.
Turun kaupunki lunasti raportointikauden aikana Viking Linen omistaman Turun terminaalin. Tästä seurannut IFRS-standardien mukainen kirjanpidollinen voitto oli 10,7 miljoonaa euroa. Yhtiö teki samalla terminaalia ja siihen liittyviä tiloja koskevan vuokrasopimuksen, joka päättyy 31. joulukuuta 2025, ja se jatkaa toistaiseksi Turun nykyisen terminaalin ja tilojen käyttöä. Sen jälkeen yhtiö aikoo muuttaa Turun uuteen terminaalirakennukseen, jossa se tulee käyttämään terminaalia ja muita siihen liittyviä tiloja. Yhtiö on myös tehnyt Turun sataman kanssa 10vuotisen liikennöintisopimuksen markkinaehdoin.
Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat 168,7 miljoonaa euroa (15,0 Meur). Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 65,3 prosenttia liikevaihdosta (7,9 %).
M/S Viking Glory luovutettiin Viking Line Abp:lle Xiamen Shipbuilding Industry Co, Ltd:n telakalla 23. joulukuuta 2021. Alus tilattiin 5. huhtikuuta 2017 ja rakennettiin Xiamenissa Kiinassa. Viking
Line investoi hankkeeseen yhteensä noin 225 miljoonaa euroa. Liikennöinnin Tukholma– Ahvenanmaa–Turku-reitillä on tarkoitus alkaa maaliskuun 2022 alussa.
Riskit ja riskienhallinta
Viking Linen toimintaan kohdistuu erilaisia ja erisuuruisia riskejä, jotka vaikuttavat toimintaan, taloudellisiin tuloksiin sekä yrityksen kykyyn täyttää tietyt sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Nämä riskit on jaettu neljään luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja taloudelliset riskit.
Strategiset riskit
Koronaviruksen (covid-19) leviäminen sekä maailmanlaajuisesti että yhtiön maantieteellisellä toiminta-alueella toimintavuoden aikana on saanut viranomaiset ja yksityiset toimijat ottamaan käyttöön rajoituksia ja turvallisuustoimia tartuntojen lisääntymisen estämiseksi. Tästä seuranneilla yleisen taloustilanteen muutoksilla sekä merenkulkupolitiikan, säännöstön ja lainsäädännön muutoksilla, ilmastonmuutoksella, kilpailutilanteella ja markkinakehityksellä voi olla kielteinen ja olennainen vaikutus konsernin tuotteiden ja palvelujen kysyntään, konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taloudelliseen asemaan.
Makrotaloudelliset tekijät aiheuttavat vaihtelua yhtiön tuotteiden ja palvelujen kysyntään, ja kuluttajien matkustus- ja kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat erityisesti erilaiset kulutustrendit. Pandemia vaikutti toimintavuoden aikana erittäin kielteisesti taloustilanteeseen yhtiön markkina-alueella. Myös megatrendeillä on vaikutusta yhtiön palvelujen ja tuotteiden kysyntään.
Esimerkiksi ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan tietoisuuden lisääntyminen voi vaikuttaa yleisön kuvaan laivaliikenteestä.
Vuoden aikana tapahtuvat kausivaihtelut vaikuttavat Viking Linen liiketoimintaan. Kolmannen kvartaalin tulos tuottaa yleensä suurimman osan vuoden tuloksesta. Viranomaisten covid-19pandemian vuoksi määräämät matkustusrajoitukset sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen liittyvä epävarmuus vaikuttivat risteilyjen ja laivaliikenteen markkinoihin Itämerellä vuonna 2021.
Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä, millä on mahdollisia negatiivisia seurauksia liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. Merenkulun edistämistä koskevat EU-komission suuntaviivat, jotka mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa toistaiseksi.
Suomalaista merenkulkua ohjaavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ympäristömääräykset, EU-direktiivit, HELCOM-suositukset ja kansallinen lainsäädäntö. Seuraamme aktiivisesti ympäristömääräysten valmistelua, ympäristöteknologian kehitystä ja ratkaisuja, joita tutkimus tarjoaa yhä tiukempiin ympäristömääräyksiin.
EU:n rikkidirektiivi tuli voimaan 1. tammikuuta 2015 Itämeren osalta, mikä merkitsi vaihtamista polttoaineeseen, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 prosenttia. Lisäksi IMO on päättänyt, että Itämerestä tulee nk. typpikontrollialue (Nitrogen Oxide Emission Control Area, NECA), jossa uusilla aluksilla on tiukemmat päästövaatimukset 1. tammikuuta 2021 alkaen. EU on puolestaan asettanut vaatimuksia, jotka koskevat EU:n satamissa liikennöivien suurten alusten (yli 5 000 bruttotonnia) hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista (MRV).
Operatiiviset riskit
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivasta logistiikasta ja toimivista tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä että päivittäisessä toiminnanhallinnassa. Järjestelmiin tunkeutuminen ja järjestelmien vioittuminen tai toimintahäiriöt voivat johtaa toiminnan keskeytymiseen ja mahdollisiin seuraamuksiin. Kyberhyökkäykset ovat kasvava ja muuttuva maailmanlaajuinen ongelma. Liikenteen tai tietoliikenteen häiriöillä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Viking Line pyrkii minimoimaan pitkien suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä alusten jatkuvalla kunnossapidolla, hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
Osaavan henkilöstön rekrytointi, säilyttäminen ja kehittäminen on ratkaisevan tärkeää yhtiön menestykselle. Covid-19-pandemian aikana Viking Line on lomauttanut ja irtisanonut työntekijöitä, ja avainhenkilöiden menettämisen riski on kasvanut. Kyvyttömyys houkutella uusia työntekijöitä voi haitata konsernin toimintaa.
Vahinkoriskit
Meriturvallisuutta ohjaa turvallisuuspolitiikkamme, jolla on korkein prioriteetti Viking Linen toiminnassa. Johtamisjärjestelmiemme ISMC:n (International Safety Management Code) ja ISPS:n (International Ship & Port Facility Security Code) avulla pyrimme systemaattisesti tunnistamaan potentiaaliset riskitilanteet ja siten ehkäisemään onnettomuuksia. Tavoitteenamme on parantaa turvallisuutta jatkuvasti.
Viking Linella on nollavisio erilaisten laivalla tapahtuvien rikosten, ahdistelun ja järjestyshäiriöiden osalta. Teemme jatkuvasti töitä sen toteuttamiseksi. Näitä kysymyksiä käsittelevä ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja myös ulkopuolista osaamista on käytetty.
Viking Line ylläpitää kriisivalmiussuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja lieventää matkustajiin, henkilökuntaan, liikenteeseen, omaisuuteen, ympäristöön, toimintaan ja yhtiön luotettavuuteen vakavasti vaikuttavien poikkeustapausten ja kriisien seurauksia. Kriisivalmiussuunnitelmaan kuuluu tehokas hälytysjärjestelmä, joka kokoaa nopeasti konsernin sisäisen kriisiorganisaation. Kriisitilanteissa kriisiorganisaatio tekee tiivistä yhteistyötä asianomaisten viranomaisten kanssa.
Kun kriisityössä tarvitaan tukea ja apua, käytetään eri organisaatioita, yrityksiä ja asiantuntijoita. Viestintä, tiedotus ja kriisituki ovat kriisiorganisaation työn olennaisia osia. Organisaatiota koulutetaan jatkuvasti, jotta se olisi tehokas ja kestävä huolimatta fyysisestä ja psyykkisestä paineesta. Kriisiorganisaation työn tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, ehkäistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja sekä hoitaa pelastustoimet niin tehokkaasti, että toiminta voi palata normaaliksi mahdollisimman pian vahingoittamatta yhtiön mainetta.
Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 445,2 miljoonaa euroa (254,1 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 716,0 miljoonan euron arvosta (598,0 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu strike/delay-, P&I (Protection and Indemnity)- ja PLR (Passenger Liability Regulation) -vakuutus.
Taloudelliset riskit
Konserni on alttiina myös erilaisille taloudellisille riskeille, muun muassa valuuttakurssien vaihteluille. Covid-19-pandemia vaikuttaa Viking Linen tulokseen ja maksuvalmiuteen olennaisesti.
Tuotot muodostuvat euroina ja Ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen ostohintoihin vaikuttavat muut valuutat, pääasiassa Yhdysvaltain dollari.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen.
Yrityksen kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen kyvystä tuottaa positiivista kassavirtaa ja tulosta toiminnastaan, mikä puolestaan riippuu osittain tekijöistä, jotka eivät ole yhtiön hallinnassa. Etenkin jos pandemia jatkuu pitkään, vaarana on, ettei yhtiö pysty tuottamaan riittävästi kassavirtaa tai saamaan lisärahoitusta rahoitussopimusten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi.
Yhtiön korolliset velat olivat 273,5 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2021, ja niistä 64,2prosenttia on vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkotason vaihtelulla voi olla kielteinen vaikutus yhtiön rahoituskuluihin, ja se voi lisätä rahoituskuluja tulevaisuudessa.
2021 – tapahtumarikas vuosi
Tammi– joulukuu 2021 (tammi–joulukuu 2020)
- Liikevaihto oli 258,2 miljoonaa euroa (188,8 Meur).
- Liiketoiminnan muut tuotot olivat 46,8 miljoonaa euroa (26,9 Meur).
- Liiketulos oli 32,1 miljoonaa euroa (–49,3 Meur).
- Rahoitustuotot ja -kulut olivat –3,8 miljoonaa euroa (–3,6 Meur).
- Tulos ennen veroja oli 28,3 miljoonaa euroa (–52,9 Meur).
- Tulos verojen jälkeen oli 24,4 miljoonaa euroa (–42,3 Meur).
Näkymät koko toimintavuodelle 2022
Covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen Viking Linen tulokseen. Epävarmuus viranomaisten vaatimuksista, tuista, rokotusohjelmien vaikutuksista ja niihin liittyvistä matkustajaliikenteen rajoituksista sekä markkinoiden kysynnästä tulee vaikuttamaan Viking Linen toimintaan, tulokseen ja taloudelliseen asemaan myös vuonna 2022. Vuonna 2021 myytiin käyttöomaisuutta, mikä johti maksuvalmiuden vahvistumiseen ja vaikutti myönteisesti tulokseen. Vastaavia myyntejä ei ole nähtävissä vuonna 2022. Kun otetaan huomioon edellä mainitut kertaluonteiset erät ja epävarmuus pandemian kehityksestä ja geopoliittinen tilanne ja se, että pandemia ja tiukemmat viranomaisvaatimukset ovat tähän mennessä vaikuttaneet erittäin negatiivisesti ensimmäiseen neljännekseen, on vielä liian aikaista määrittää vaikutusta tulokseen, joten vuodelle 2022 ei anneta tulosennustetta.
Neljäs kvartaali 2021 (neljäs kvartaali 2020)
- Liikevaihto oli 89,3 miljoonaa euroa (34,6 Meur).
- Liiketulos oli 1,6 miljoonaa euroa (–14,1 Meur).
Palvelujemme kysyntä on kasvanut Ahvenanmaan, Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä neljännellä kvartaalilla. Viranomaismääräykset ovat edelleen rajoittaneet Suomen ja Viron välistä liikennettä. Yhtiö on keskittynyt tarjoamaan asiakkailleen parasta mahdollista palvelua yhdistettynä kustannusten hallintaan. Kvartaalin loppupuolella matkustaminen laantui tartuntamäärien kasvun ja siihen liittyvien viranomaistoimien seurauksena.
Edelleen käynnissä oleva covid-19-pandemia ja siihen liittyvät viranomaisrajoitukset ovat vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin lopusta lähtien rajoittaneet merkittävästi yhtiön mahdollisuuksia harjoittaa normaalia liiketoimintaa.